En ole juurikaan kirjoittanut blogiini elintarvikkeista. Olen halunnut rajata aihepiirini koskemaan lähinnä kodinhoitoa ja materiaaleja. Suklaa ja sen tuotanto on kuitenkin aihe, josta minun on ihan pakko sanoa muutama sana. Suklaa kuuluu olennaisesti jouluun. Jos sinulla on tapana ostaa suklaata joululahjaksi tai omaksi herkuksi, lue tämä blogikirjoitukseni ennen joulusuklaasi hankintaa. Sillä on todellakin väliä, mistä ja minkälaista suklaata hankit. Haluan hieman raottaa sinulle kaakaon tuotannon irvokasta maailmaa.
Suklaa syntyy kaakaopavuista
Suklaata valmistetaan kaakaopavuista. Kaakaopuu (Theobroma cacao) kasvaa trooppisissa maissa. Kaakaon latinankielisen nimen Theobroma on keksinyt ruotsalainen kasvitieteilijä Carl Linné. Theobroma tarkoittaa ”Jumalten ruoka”.
Kasvaakseen kaakao vaatii 25-28 celsiusasteen lämpötilan sekä 1000 – 2000 millimetriä vettä vuodessa. Kaakaopuu kasvaa luonnonvaraisena trooppisessa Etelä-Amerikassa. Sitä kuitenkin viljellään kaikkialla, missä sen vaatimat kasvuolosuhteet täyttyvät. Tällä hetkellä suurin kaakaontuottajamaa on Norsunluurannikko Länsi-Afrikassa, joka tuottaa melkein 40% kaikesta maailman kaakaosta.
Kaakaota on käytetty jo Atsteekkien aikoina
Atsteekkikeisari Moctezuma toinen (1466-1520) rakasti kaakaota. Se oli hänen ruokajuomansa, jota tarjoiltiin hänelle aina kultaisesta kupista. Kerrotaan että Moctezuma joi peräti 60 annosta kaakaota päivässä. Kaakaosta tuli tuolloin myös tärkeä kauppatavara. Espanjalaiset valloittajat toivat kaakaon Eurooppaan. He veivät sen mukanaan myös muille valloittamilleen alueille kuten Länsi-Intiaan, Filippiineille sekä Afrikkaan.
Miten kaakaota tuotetaan?
Kaakaojauhetta valmistetaan kaakaopuun hedelmien sisällä olevista pavuista. Kaakaota voidaan korjata usein läpi vuoden.
Monet tuholaiset ovat lisääntyneet kaakaoviljelmillä johtuen ilmastonmuutoksesta ja monokulttuurista. Siksi kaakaoviljelmillä käytetään voimakkaita tuholaismyrkkyjä. Erilaiset hyönteiset sekä sienitaudit uhkaavat kaakaosatoa, ellei kaakaopuita ruiskuteta.
Kaakaopapujen käsittely on pitkälti käsityötä. Kaakaopensaan hedelmien korjuu tapahtuu käsin. Koska hedelmät kypsyvät eri aikaan pitkin vuotta, pitää osata erottaa kypsät hedelmät raaoista. Kone ei siihen pysty, joten korjuussa käytetään vain ihmisiä.
Papujen poisto hedelmälihan seasta tapahtuu myös käsin. Kypsät hedelmät avataan perinteisesti viidakkoveitsellä. Avonaisista hedelmistä poimitaan pavut käsin pois. Pavut laitetaan ensin astioihin tai maahan käymään. Käymisaika on noin vuorokausi. Käyminen tapahtuu täysin luontaisesti. Käymisprosessin aikana kaakaopapujen päältä sulaa pois kaikki hedelmämalto. Kaakaopavut saavat käydessään myös runsaasti miellyttävää aromia.
Käyneet siemenet kuivataan, pakataan juuttisäkkeihin ja laivataan Eurooppaan ja Amerikkaan erityisiin käsittelylaitoksiin.
Kaakaopavuista valmistetaan useita eri tuotteita
Käsittelylaitoksissa kaakaopavut kuoritaan ja paahdetaan 70-140 asteessa, jotta niihin saadaan lisää miellyttävää suklaista aromia. Paahtamaton kaakaopapu ei maistu samalla tavoin suklaalta. Paahtaminen on myös välttämätöntä pavuissa olevien bakteerien, sienien ja tuholaisten poistamiseksi.
Raakasuklaata ei paahdeta
Raakasuklaan valmistuksessa pavut ”paahdetaan” jo lähtömaassa, kuuman auringon alla. Kuumentamista ei käytetä, jotta kaakaopavun lämpötila ei missään vaiheessa ylitä 45 astetta. Suomessa ruokavirasto on kieltänyt termin raakasuklaa sillä termiä ei ole määritelty riittävän tarkasti. Eri maissa raakasuklaalla voidaan tarkoittaa eri asioita.
Raakasuklaan valmistuksessa varsinainen voimakas paahtaminen jää pois. Näin kaakaovoita ei synny niin paljoa ja suuri osa kaakaon rasvasta jääkin kaakaojauheeseen. Raakakaakaojauhe on siis hyvin eri tuote kuin tavallinen kaakaojauhe.
Tässä artikkelissa en ota kantaa siihen, onko raakasuklaa parempi kuin tavallinen. Pidän suklaan eettisyyttä tärkeämpänä kriteerinä.
Kaakaopavut ovat suurelta osin rasvaa
Kaakaopavut sisältävät runsaasti rasvaa. Rasvapitoisuus vaihtelee 37-54% välillä. Kaakaopavut jauhetaan heti paahtamisen jälkeen kuumana. Näin saadaan aikaiseksi juokseva tahna, jota kutsutaan kaakaomassaksi. Kaakaomassasta puristetaan suurin osa rasvasta pois. Näin saadaan kaakaovoita.
Puristamisesta jäänyt massa kuivataan tiiviiksi kakuksi, joka jauhetaan kaakaojauheeksi.
Kaakaon tuotanto ja lapsityövoima
Suurin syy siihen miksi halusin kirjoittaa blogiini kaakaosta, on kaakaon tuotannon eettiset epäkohdat. Kaakao tuotetaan pääasiassa käsin. Tuotantohinnat ovat hyvin alhaisia. Yhden suklaapatukan sisältämä suklaa on tuottanut kaakaonviljelijälle noin 3 senttiä. Juuri alhaisten tuottajahintojen vuoksi kaakaoplantaaseilla työskenteleekin hyvin paljon lapsia. Lapsista monet ovat hakeutuneet plantaasille töihin köyhän perheensä vaatimuksesta. Jotkut kaakaoplantaaseilla työskentelevistä lapsista on myyty jopa orjina työnantajille.
Työ kaakaoplantaaseilla on raskasta ja vaarallista. Työntekijät altistuvat kuumuudelle, onnettomuuksille sekä kasvinsuojelumyrkyille. Kaakaonviljely ei todellakaan sovi lapsille.
Suuryritykset ovat vastuussa hintojen polkemisesta
Norsunluurannikko yhdessä Ghanan kanssa tuottavat yli 70% maailman kaakaosta. Maailman suurimmat suklaayhtiöt kuten Nestle, Mars sekä Hershey’s ostavat raaka-aineensa juuri näiltä suurilta tuottajilta. Samaa raaka-ainetta käyttävät tietysti myös pienemmät suklaanvalmistajat.
Lapsityövoimaa esiintyy kaikissa kaakaota tuottavissa maissa kuten Nigeriassa, Kamerunissa ja Sierra Leonessa. Eniten lapsityövoimaa on käytetty Norsunluurannikolla ja Ghanassa koska nämä ovat suurimpia tuottajamaita.
Lapsityövoiman käyttö ei rajoitu vain Länsi-Afrikkaan. Myös Etelä-Amerikassa on paljon kaakaontuotantoa. Viime vuosina on saatu näyttöä lapsityövoimasta ja jopa orjuudesta myös Brasilian kaakaotiloilla.
Halpa työvoima antaa mahdollisuuden hintojen polkemiseen
Onko kaakaontuotanto kasvanut vain sattumalta Länsi-Afrikassa. Länsi-Afrikassa kaakao ei ole perinteinen viljelyskasvi. Paikalliset eivät viljele sitä omaksi elintarvikkeekseen. Länsi-Afrikan kaakaoviljelmät ovat syntyneet nimenomaan halvan työvoiman vuoksi. Lähes kaikki tuotettu kaakao menee vientiin. Köyhyys, korruptio sekä heikko yhteiskunta surkeine koulutusmahdollisuuksineen mahdollistavat lasten käytön työvoimana. Kansainväliset suuryritykset käyttävät siekailematta hyväkseen tätä ja perustavat kaakaoplantaasinsa Länsi-Afrikkaan sekä köyhään Etelä-Amerikkaan. Huomaa että halvat tuottajahinnat eivät siirry itse tuotteisiin, vaan ne näkyvät pääasiassa suuryritysten voittojen kasvussa.
Sertifioinnin ongelmat
Suuret kaakaontuottajat haluavat suojella tuotantoaan. Niinpä kaakaotiloille ei pääse noin vaan, vapaasti käymään. Paikallinen hallinto suojelee tiukasti kaakaotiloja ulkopuolisilta.
Sertifiointi auttaa hieman läpinäkyvyyttä. Monet kaakaontuottajat ovatkin käyttäneet hyväkseen mahdollisuutta sertifioida tuotantonsa. Isot suklaafirmat haluavat puhdistaa maineensa ja myydä sertifioitua suklaata. Sertifioinneissa on kuitenkin puutteensa. Sertifioinnit epäonnistuvat useistakin syistä. Ne eivät ratkaise kaakaontuotannon perimmäistä ongelmaa; työntekijöiden ja pienviljelijöiden kunnollisen toimeentulon puutetta.
Sertifikaatti ei varsinaisesti paranna viljelijän ja työntekijän asemaa. Kaakaon maailmanmarkkinahinta on aivan liian alhainen, jotta viljelijä saisi elantonsa ja voisi maksaa työntekijöille kunnon palkkaa.
Useat sertifioidut tilat elävät köyhyydessä. Suuryritykset maksavat kompensaatiota kaakaontuottajille ja kehua retostelevat siitä mainoksissaan. Kompensaatio menee kuitenkin kunnille esimerkiksi viljelijöiden koulutusta varten. Viljelijän toimeentulo ei parane maksetusta kompensaatiosta.
Sertifiointilaitokset myös kilpailevat keskenään. He alentavat standardeja, jotta sertifikaatti olisi helpompi saavuttaa ja asiakkaita olisi enemmän.
Usein sertifioinnit eivät vastaa todellisuutta. Sertifioinnit tuottavat paljon virallisia dokumentteja, jotka eivät käytännössä todista mitään. Työoloja voidaan korjata vain hetkeksi, jotta saadaan sertifikaatti.
Joskus sertifioituja kaakaopapuja sekoitetaan tavallisiin kaakaopapuihin, jotta voidaan myydä koko erä tavallisia sertifioituina kaakaopapuina. Tämä on täysin rikollista toimintaa ja tapahtuu salassa sertifiointilaitoksilta. Tällaisia tapauksia on löydetty Länsi-Afrikasta. Sertifiointi luonnollisesti keskeytettiin heti ongelman paljastuttua.
Pandemian rajoittamiseksi tehdyt toimet ovat heikentäneet nimenomaan köyhien lasten asemaa
Koronaviruksen leviämistä estävien toimien takia monissa maissa, myös Länsi-Afrikassa, suljettiin kouluja. Tämä sinänsä hyvin tarpeellinen toimi aiheutti lisää ongelmia köyhien maiden kaikkein köyhimmille. Koska koulua ei tarvinnut käydä, suuryritykset saivat valtavia määriä lapsityövoimaa viljelmilleen. Lapsityövoima lisääntyi koulujen sulkemisen takia kehitysmaissa noin 15-20%. Tämä on erittäin huolestuttava asia. Suklaayhtiöt eivät ole kantaneet vastuutaan pandemian ehkäisyssä vaan käyttäneet röyhkeästi tilannetta hyväksi.
Meillä kuluttajina on ensisijainen rooli lapsityövoiman ehkäisyssä
Suklaasta on tullut meille arkipäivän herkku. Meidän pitäisi kuitenkin muistaa, että suklaa on todellakin luksustuote ja tarkoitettu vain erityisiin herkutteluhetkiin. Kenenkään ei tarvitse syödä suklaata elääkseen. Miksi sen siis tarvitsisikaan olla käsittämättömän halpaa.
Vaikka sertifiointiin ei voi täydellisesti luottaa, kannattaa kuitenkin suosia sertifioituja tuotteita. Sertifioimattomat tuotteet ovat mitä todennäköisimmin epäeettisimpiä.Kansalaisjärjestöt kamppailevat väsymättä lapsityövoiman ja orjuuden poistamiseksi kaakaontuotannosta. Tässä on linkki Food Empowerment Projectin suklaantuottajien listaan. Tämän listan laitoin tänne vain esimerkiksi. Listassa mainitut suklaat ovat sellaisia, joita Suomesta ei saa.
Meillä tutkimusta suklaan eettisyydestä on tehnyt Finnwatch (2019). Finnwatchin 2019 suorittamassa tutkimuksessa erottautui Suomessa myytävistä suklaista silloin edukseen Tony’s Chocolonely joka on kiinnittänyt eniten huomiota kaakaon alkuperään ja tuotannon eettisyyteen.
Muita vastuullisuuteen pohjautuvia, Suomesta saatavia suklaanvalmistajia on nykyisin muitakin, esimerkiksi Goodie, Foodin, Puhdistamo sekä Ohoi! Uskon että näistä suklaista löytyy herkkuja sinunkin joulupöytään.
Paljon on kuitenkin vielä pielessä kaakaontuotannossa. Täydellistä suklaata ei ole edes olemassa. Kirvestä ei kuitenkaan kannata vielä heittää kaivoon. Kuluttajana sinä olet erittäin tärkeässä asemassa. Pienillä henkilökohtaisilla valinnoilla on todellakin vaikutusta. Ei ole ihan sama, mitä suklaata jouluksi ostaa. Jouluna on ehdottomasti lupa herkutella luksustuotteilla kuten herkullisella suklaalla. Suklaaostoksilla kannattaa kuitenkin olla valveutunut. Valitsemalla eettisemmän vaihtoehdon, saat paljon hyvää aikaan.
Oletko jo hankkinut omat joulusuklaasi!