Luonnonkumi on raaka-aine, jota on käytetty ehkäpä tuhansia vuosia. Luonnonkumin suosio on kasvanut merkittävästi 1900-luvun alusta lähtien. Kumiksi kutsutaan myös materiaaleja, jotka eivät ole luonnollista alkuperää. Mitä on luonnonkumi ja miten se eroaa synteettisestä kumista. Tässä artikkelissa pohdin myös kumin ekologisuutta. Kumin tuotanto ja sen tuotannon kuormittavuus on hyvä selvittää, jos haluamme valita ekologisesti kestäviä tuotteita.

luonnonkumi
Nämä puutarhakäsineet ovat Thaimaasta. Ne ovat paikallisen käsityöläisen valmistamat työkäsineet. Materiaalina on paikallinen puuvilla sekä luonnonkumi. Näissä käsineissä oleva luonnonkumi on valmistettu perinteisin menetelmin ilman kemikaaleja.

Mitä on luonnonkumi?

Luonnonkumi valmistetaan trooppisten puulajien maitiaisnesteestä. Yleisin kumin tuotantoon käytetty puulaji on brasilialainen kumipuu (Hevea brasiliensis).  Muita kumin tuotantoon soveltuvia latekseja saadaan Kongon kumipuusta (Landolphia owariensis) sekä meidän omasta tutusta voikukasta (Taraxacum).

Sota-aikoina natsisaksassa yritettiin valmistaa kumia voikukan maitiaisnesteestä. Yritys epäonnistui. Myöhemmin on kehitetty voikukkalajike, joka soveltuu kumin tuotantoon (Taraxacum kok-saghyz).

Joistakin kasveista saatu lateksi ei tuota kovinkaan hyvälaatuista kumia. Niitä voidaan kuitenkin hyödyntää mm. guttaperkan valmistuksessa. Guttaperka on muovin esiaste ja huomattavasti kovempaa kuin luonnonkumi.

Kumipuista juoksutetaan (hieman kuten mahlaa juoksutetaan) valkoista nestettä, jota kutsutaan lateksiksi. Kun lateksiin sekoitetaan muurahaishappoa, siitä saadaan kautsua eli raakakumia.

Kumin historiaa

Luonnonkumi on tiettävästi tuhansia vuosia vanha materiaali. Tiedetään että mesoamerikan alkuperäiskulttuurit tunsivat kumin jo 7000 vuotta eaa. Sen jälkeen Mayoilla ja atsteekeilla tiedetään olleen kumipalloja jo paljon ennen eurooppalaisten tuloa. Kumin hyödyntäminen onkin aloitettu ensin Etelä-Amerikassa, Amazonin sademetsissä. Kumipuut kuitenkin tuhoutuivat siellä nopeasti kasvitauteihin viljelyn yksipuolistuessa.

Kumia alettiin jo 1800 luvulla tuottaa monessa muussa trooppisessa maassa. Afrikassa, Kongossa kumia tuotettiin pääasiassa orjatyöllä isoilla plantaaseilla.

Nykyisin kumia tuotetaan Kaakkois-Aasiassa. Maailman suurin luonnonkumin tuottaja on ylivoimaisesti Thaimaa. Suuria ovat myös Indonesia, Kiina, Malesia ja Intia. Kumibisneksen rahallinen arvo on noin 30 miljardia dollaria. Luonnonkumi ja synteettinen kumi kilpailevat markkinoista keskenään. Luonnonkumin hinta määräytyy siksi öljyn maailmanmarkkinahinnan mukaan.

Raakakumin tuotanto

Lateksia valutetaan kumipuista kuten mahlaa. Kumipuita kasvaa Kaakkois-Aasiassa erittäin laajoilla, istutetuilla metsäalueilla. Yleisin viljelty kumipuulajike on brasilialainen kumipuu, joka on erityisen herkkä kasvitaudeille. Juuri kasvitautien takia kumipuu tuhoutui täysin sen alkuperäisiltä kasvualueilta. Kasvitautien takia kumipuita pitää myrkyttää reilusti.

Kumipuu elää noin 32 vuotta. 7 vuotta kumipuu kasvaa tuottamattomana. Sen jälkeen alkaa noin 25 vuoden tuotantokausi, jolloin puusta juoksutetaan jatkuvasti lateksia. Kun kumipuu on tullut tiensä päähän, se jalostetaan huonekalupuuksi.

Lateksin käsittely

Kun lateksi on kerätty kumipuusta, on se käsiteltävä hyvin pian. Muuten lateksi hyytyy.

Kaakkois-Aasian kumipuuplantaasit ovat hyvin erilaisia. Isoilla plantaaseilla tuotetaan kumia kehittynein järjestelmin. Lateksi kerätään isoihin tankkeihin. Lateksi suodatetaan ja laimennetaan vedellä. Sitten siihen sekoitetaan happoja kuten muurahaishappoa.

Isoista kumipuuplantaaseista raakakumi lähetetään tankkilaivoilla ympäri maailman tuotteistamista varten.

Valmistusvaiheessa raakakumi vulkanoidaan. Vulkanointi parantaa raakakumin ominaisuuksia kuten ulkonäköä ja kestävyyttä. Vulkanointia varten raakakumiin lisätään tarvittavat kemikaalit kuten rikkiä, peroksidia ja bisfenolia.

Pienet tuottajat omistavat vain muutaman kumipuun

Heidän puunsa kasvavat viidakossa muiden kasvien ympäröiminä. Pientuottajat keräävät lateksin ja käsittelevät sen itse perinteisillä menetelmillä. Paikalliset pientuottajat käyttävät käsittelyssä luonnon aineksia kuten käynyttä hedelmämehua tms. Heidän tuotteensa käytetään vain paikallisesti. Perinteisin menetelmin tuotettu raakakumin laatu ei vastaa teollisuuden vaatimuksia.

Synteettinen kumi

Luonnonkumin innoittamana kehitettiin 1900-luvun alussa synteettinen kumi. Synteettisen kumin yleisin raaka-aine on maaöljy. Se on siis muovia vastaava, synteettisistä polymeereistä valmistettu tuote. Synteettisen kumin suosion syy on sen soveltuvuus teollisuuden erityistarpeisiin. Esimerkiksi neopreeni on synteettisesti valmistettua kumia. Synteettinen kumi ei myöskään ole riippuvainen Aasian maiden kaupasta. Siksi sota-aikoina siirryttiin käyttämään pelkästään synteettisiä kumilaatuja.

Mihin luonnonkumia käytetään?

luonnonkumi
Photo by Goh Rhy Yan on Unsplash

Luonnonkumia käytetään kaikkeen, mihin tarvitaan joustavaa, kestävää materiaalia.

  • Rakennusteollisuus käyttää kumia liimoihin, saumausaineisiin sekä sementin lisäaineeksi.
  • Autonrenkaat
  • Iskunvaimentimet
  • Kumisaappaat
  • Liimat
  • Sähkölaitteet
  • Urheiluvälineet
  • Tyynyt, patjat ja muut vuodevaatteet

Luonnonkumin ominaisuudet

Luonnonkumi on miellyttävä materiaali vaikkapa patjoissa. Se on joustava ja samalla napakka materiaali, joka muotoutuu käyttäjänsä mukaan. Luonnonkumi ei hiosta samalla lailla kuin synteettinen materiaali.

Luonnonkumi ei ole lainkaan sähköinen kuten synteettiset, muovin tyyppiset materiaalit. Luonnonkumipatjalla saa makoisat unet.

Luonnonkumi on myös biohajoava. Se ei jää maapallolle tuhanneksi vuodeksi meidän jälkeemme. Monet bakteerit kykenevät helposti hajottamaan luonnonkumia.

Luonnonkumille moni on allerginen

Luonnonkumi sisältää hartseja kuten vaikkapa männynpihka. Jos olet allerginen pihkalle, mäntysuovalle, hunajalle, mehiläisvahalle, olet todennäköisesti allerginen myös lateksille eli luonnonkumille. Liimoissa käytetään hyvin usein luonnonkumia. Siksi hartsiallergiset reagoivat herkästi laastarin liimalle.

Hartsiallergia ei parane. Allergisen kannattaa siis välttää luonnonkumia. Allergiaperheen vauvalle en myöskään hankkisi luonnonkumituttia.

Luonnonkumin tuotanto ja ongelmat

Luonnonmateriaalit ovat ekologisia. Siitä ei pääse mihinkään. Luonnonmateriaaleissa pitää kuitenkin erityisellä vakavuudella suhtautua niiden tuotantotapoihin. Maailmamme ei joka suhteessa ole kovinkaan avoin ja läpinäkyvä. Siksi luonnonkumin tuotannosta on vain vähän tietoa saatavilla.

Näkyvimmät, mutta eivät kovin huolestuttavat ongelmat raakakumin tuotannossa liittyvät hajuhaittoihin. Aivan kuten meillä paperitehdaspaikkakunnilla, myös raakakumin valmistus haisee. Haju johtuu raakakumin vulkanointiin käytettävästä rikkihaposta. Hajuhaitat eivät kuitenkaan ole raakakumin tuotannon suurin terveysuhka.

Kumipuumetsät kattavat suuria alueita Kaakkois-Aasian sademetsistä. Thaimaassa, varsinkin sen eteläisessä osassa, kumipuuviljelmät ovat yleisimpiä kuin öljypalmu- tai kookosviljelmät. Maankäytön ongelmat eivät siis koske vain palmuöljyn tuotantoa.

Monokulttuuri on suuri vitsaus

Suurin ongelma luonnonkumin tuotannossa on monokulttuuri. Monokulttuuri tarkoittaa vain yhden kasvilajin laajamittaista viljelemistä. Monokulttuuri tuottaa valtavasti ongelmia.

  • Kumipuut ovat erityisen alttiita kasvitaudeille kuten (Microcyclus ulei). Monokulttuuri pahentaa ratkaisevasti kasvitauteja.
  • Monokulttuuri aiheuttaa eroosiota. Kumipuiden alla ei kasva juurikaan aluskasvillisuutta.
  • Luonnon monimuotoisuus katoaa; hyönteiset ja muut eläimet katoavat metsästä. Kasvikunta köyhtyy
  • Alueen vesivaranto saattaa ehtyä sillä kumipuut tarvitsevat runsaasti vettä.
  • Taloudelliset vahingot ovat odotettavissa, kun koko kasvipopulaatio kuolee samaan tautiin
  • Alueen asukkaiden elinkeinot yksipuolistuvat

Arseenitrioksidi

Pahojen kasvitautien takia kumipuita pitää myrkyttää todella runsaasti. Myrkytyksissä käytettävä kemikaali on arseenitrioksidi.

Arseenia esiintyy luonnossa kivissä. Sitä vapautuu luontoon mm. kaivosteollisuuden yhteydessä. Suurina annoksia arseeni on tappava myrkky. Arseenin on todettu myös aiheuttavan syöpää. Krooninen altistuminen arseenille (juomavedet) aiheuttaa ihomuutoksia, munuaisten ja maksan toimintahäiriöitä yms. Vakavimmat oireet ilmenevät lapsilla.

Kaikki maailman ihmiset ovat altistuneet jossain määrin arseenille. EU on onneksi kieltänyt arseenin käytön painekäsitellyssä puussa ja puunsuoja-aineissa.

Kehon liiallinen arseenipitoisuus on ongelma etenkin Kaakkois-Aasiassa. Monet kumipuualueiden asukkaista joutuvat juomaan saastunutta juomavettä. Kumipuuplantaaseilla työskentely kasvattaa kehon arseenipitoisuutta hetkessä yli raja-arvojen.

Luonnonkumin tulevaisuus

Johtuen kestämättömästä viljelystä, massiivisen luonnonkumiteollisuuden on ennustettu katoavan maailmasta muutamien kymmenien vuosien aikana.

Luonnonkumin tuotanto näin valtavissa mittasuhteissa rasittaa ympäristöä kohtuuttomasti monella tapaa. Sademetsät, jotka aikoinaan kuhisivat elämää, ovat vaihtuneet arseenilla myrkytettyihin puupeltoihin. Kumipuumetsissä on vain niukasti tai ei lainkaan aluskasvillisuutta.

Luonnonkumia voisi mainiosti vieläkin viljellä, jos tuotanto olisi kestävämmällä pohjalla.

luonnonkumi
Photo by Oleh Morhun on Unsplash

Puupellot, joissa on vain yhtä kasvia, ovat todella alttiita ekokatastrofeille. Pientuottajat viljelevät edelleenkin kestävästi kumipuita, jotka kasvavat siellä, täällä viidakossa. He jatkokäsittelevät tuotteen itse raakakumiksi ja jopa valmistavat kotitekoisia kumituotteita.

Kun olet hankkimassa kotiisi luonnonkumituotteita, pyri varmistumaan tuotteen tuotantotavasta. Kestävästi tuotettu kumi on upea ja ekologinen materiaali.

Luonnonkumin hinta on sidottu öljyn hintaa. Mielestäni luonnonkumia myydään nyt polkuhintaan. Kestävien viljelytekniikoiden ja oikeudenmukaisemman maankäytön (Reilu Kauppa) ansiosta luonnonkumin hinta varmasti pompahtaisi pilviin. Nyt hinta on halpa ympäristön kustannuksella. Olemmeko valmiit maksamaan tuotteesta sen oikean hinnan?

Kerro omia ajatuksiasi luonnonkumista ja sen ekologisuudesta!

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *