Tämä on uusintapostaus vuodelta 2019. Halusin ottaa muoviasian taas esille sillä uusi muoviroska on syntynyt maailmaan. kertakäyttöiset kasvosuojat ovat tuiki tarpeellisia mutta ne myös roskaavat. Kertakäyttöinen kasvosuoja ei maadu. Luontoon jäädessään kasvosuoja on mikromuovin lähde. Tässä artikkelissa kerron miten mikromuovi syntyy ja miten sitä voi ehkäistä.

muovi-pahis
Tämä on tavanomainen rannoilta ja muualtakin luonnosta löytyvä muoviroska. Juomapakkausten muovirinkulat ovat vaarallisia myös maaeläimille kuten siileille.
Photo by Brian Yurasits on Unsplash

Muovi on keksitty ties koska mutta kotitalouksiin se yleistyi vasta 60-luvulla. Silloin alettiin käyttää kaupoissa nykyisin niin pahamaineisia muovikasseja. Melkein kaikki muu olikin sitten lasia, posliinia, kangasta, puuta, metallia, paperia, kartonkia tms. Hyvin nopeasti muovi ilmaantui kaikkeen mihin koskimme. Jo 70-luvulla muovia käytettiin lähes samaan tapaan kuin nykyisin. Muutos on ollut aivan uskomaton.

Kuka muoveja käyttää?

Nykyisin maailmassa eniten muoveja käyttävät teollisuuden haarat ovat pakkausteollisuus ja rakennusteollisuus, yli 60%. Myös autoteollisuus käyttää muoveja, mutta sen osuus on hyvin paljon pienempi kuin näiden kahden, noin 8%. Nämä luvut ovat pyöristetty tutkimuksesta Eskelinen ym. ”Muovien kierrätyksen haasteet”. Laitoin nämä luvut tähän siksi, että näkisit, miten pakkausteollisuus on hyvin keskeisessä asemassa muovien käyttämisessä. Me kuluttajat valitsemme tuotteen pakkauksen mukaan. Voimme siis hyvin usein halutessamme valita myös muovittoman pakkauksen.

Muovin määrä maailmassa on aivan hirmuinen

Ihminen on tähän hetkeen mennessä valmistanut melkein 9 miljardia tonnia muovia. Tämä määrä on koko valmistetun muovin määrä alkaen 50-luvulta, jolloin muovia alettiin käyttämään. Suuri osa tästä määrästä on kuljetettu kierrättämättä kaatopaikoille tai jätetty vain luontoon. Kaatopaikoilla ja luonnossa lojuvan hylätyn muovin kokonaismäärä koko maapallolla taisi olla jotain 80% 9 miljardista tonnista. Puhumme siis noin 7,2 miljardista tonnista hylättyä muovia. Osa hylätystä muovista on hajonnut mikromuoveiksi ja päätynyt valtameriin. Muovin ongelma on se, että se ei vain katoa. Se hajoaa pienemmiksi partikkeleiksi ja saastuttaa sitä kautta koko maapallon.

Mitä jos ei olisi muovia?

Nykyisin taivastellaan miten voimme tulla toimeen, jos ei olisi muovia. On varmasti olemassa muovin käyttökohteita, joista tavallinen kuluttaja ei tiedä. Muovi on ehkäpä tarpeellista joissakin teollisissa prosesseissa, sairaaloissa ja sen semmoisissa käyttökohteissa. Uskon kyllä vakaasti, että kotitalouksista muovin voi poistaa täysin ongelmitta. Ainoa ongelma tulee eteen teknisissä vempaimissa. Ne ovat kaikki muovia eikä niitä mistään muusta ehkä voikaan valmistaa.

Onko muovi sitten pahis?

muovi-on-pahis
Kertakäyttöiset hengityssuojaimet ovat luontoon joutuessaan mikromuovin lähde. Käytetyt maskit pitäisikin aina muistaa laittaa sekajätteeseen.
Photo by Max Bender on Unsplash

Miksi muovi on niin paha. Se on vain prosessoitua öljyä, johon on sekoitettu pehmentimeksi ftalaatteja. Muovikassit voi kaikki polttaa kuten öljyn ja se lämmittää ihanasti. Muovia voi myös kierrättää. Pakkausmuovia otetaan nykyisin jo mittavassa määrin talteen. Käytetty pakkausmuovi sulatetaan ja puristetaan granulaateiksi eli pieniksi muovihelmiksi, josta sitten voidaan valmistaa taas uusia esineitä.

Suomessa kierrätys toimii esimerkillisen hyvin. Olemme tunnetusti kuuliaista kansaa. 2016 kierrätimme kotitalouksien pakkausmuoveista jo viidenneksen. Vuonna 2018 muovin kierrätysmäärä kaksinkertaistuu yli 12 miljoonaan kiloon. Meillä roskia ei päädy ympäristöön samaan tahtiin kuten Aasiassa. Periaatteessa järvemme, jokemme ja muu vesistömme on vapaata muoviroskasta. Tienvierustat siivotaan keväisin pusseista ja pulloista. Itä-Euroopan köyhä romaaniväestö huolehtii luontoon joutuneista panttipulloista. Varsinkin teollisuus on kierrättänyt muovia jo vuosia. Puhtaasta kerätystä pakkausmuovista on maksettu teollisuuslaitoksille ihan hyvä hinta jo vuosikymmeniä.

Tuntuisi siltä, että kaikki on kunnossa mutta jokin silti hiertää. Miksi muoveista on tullut ylitsepääsemätön ongelma, jota pyöritellään neuvottelupöydissä. Kukaan ei halua oikein tarttua asiaan kunnolla ja ratkaista ongelmaa.

Miksi muovia ei tulisi lainkaan käyttää?

Muovi on hyvin pehmeä materiaali. Se kuluu helposti. Muoviset tuotteet sopivatkin siksi parhaiten kertakäyttöisiksi. Jos hankit muoviset puutarhakalusteet ne ovat muutamassa kuukaudessa täynnä naarmuja. Siksi muovin suosio kestokulutushyödykkeissä on laskenut.

Muovituotteet erittävät koko elinkaarensa ajan mikromuoveja

Kun muovi naarmuuntuu, siitä irtoaa pieniä palasia. Kutsumme näitä muovipalasia mikromuoviksi. Olet varmasti kuullut vartalo- ja kasvovoiteiden mikromuovista, joka päätyy meriin. Itse asiassa kaikista muovituotteista irtoaa koko ajan muovia, mikromuovia. Jos sinulla on muovinen vesikannu voit olla varma, että vedessäsi on mikromuovia. Muovisista juomapulloista irtoaa myös mikromuovia juomiin. Saamme jatkuvasti mikromuoveja ruuan ja juoman mukana, vaikka kuinka yritämme niitä välttää. Lopulta kaikki käyttämämme muovi hajoaa mikromuoveiksi ja joutuu meriin. Ainoastaan silloin, jos poltamme muovin sekajätteen mukana, meriin ei päädy enää kyseisestä tuotteesta mikromuovia.

Varo altistamasta muovia auringon valolle

Mikromuovia syntyy eniten maapallon aurinkoisilla alueilla sekä aavoilla meren ulapoilla, jossa auringon UV-säteet hajottavat muovia pienemmiksi osasiksi. Muovi hajoaa mekaanisesti mutta ei kemiallisesti. Mikromuovi on myös muovia mutta hyvin pientä, millin tai pari halkaisijaltaan olevaa partikkelia.

Merien mikromuovi

muovi-pahis
Photo by Cristian Palmer on Unsplash

Meriin mikromuovi on joutunut monella eri tavalla. Vain hyvin pieni osa on peräisin kosmetiikasta. Suurin osa mikromuoveista joutuu meriin. Arvostetun saksalaisen Frauenhof intituutin tutkimus osoittaa, että valta osa mikromuoveista syntyy auton renkaista jarrutettaessa ja kiihdytettäessä. Hiukkasia irtoaa eniten esimerkiksi liikennevaloissa ja liikenneympyröissä. Sadeveden ja lumenajon myötä renkaiden mikromuovi päätyy viemäreihin ja meriin. Helsingin Ympäristökeskus selvitti auton renkaiden kulumisesta aiheuttavan muovipölyn määrää Mechelininkadulla vuosina 2010-2015. Sevisi että muovipölyä syntyy keskimäärin 4-7 tonnia vuodessa vain tällä alueella.

Liikenteen mikromuovipäästöt eivät rajoitu vain autonrenkaisiin. Tiepinnoitteista bitumi on eräs suuri mikromuovien lähde. Samoin kaikki maalit kuten teiden keskiviivat ja reunaviivat. Ne ovat muovipohjaista maalia, joka irrotessaan muuttuu mikromuoviksi.

Olet varmasti odotellut, milloin pääsen pyykinpesuun ja mikrokuituvaatteisiin. Ne todellakin aiheuttavat jonkin verran mikromuovia. Ongelma on kuitenkin häviävän pieni verrattuna liikenteeseen. Ajattelet että voit kyllä luopua autosta ja menet jalan. Väärä valinta. Kengänpohjista irtoava mikromuovi on eräs suuri merien saastuttaja myös. Ongelma on siinä, että materiaalit ja esineet ovat nykyisin tehty kulumaan eikä kestämään. Muovin kuluminen aiheuttaa mikromuovia. Jos kengänpohjat valmistettaisiin kestävistä materiaaleista, jotka eivät kulu olisi mikromuovin syntyminen pienempää. Kengänpohjia on aikoinaan tehty myös nahasta. Suomessa nahkapohjakengät eivät ole käytännölliset.

Miksi muovin kierrätys takkuaa

Muovin kierrätystä kehitetään tällä hetkellä kuumeisesti. Into liittyy EU:n kiertotalouspakettiin, jonka tavoitteena on kierrättää puolet kaikista pakkauksista. Uusia käsittelykeskuksia avataan pitkin Eurooppaa. Fortumin muovin käsittelykeskuksen kautta menee Suomessakin jo kilo pakkausmuovia jokaista suomalaista kohden vuodessa. Tämä on todella suuri määrä ottaen huomioon, että vain harvat ihan oikeasti jaksavat kierrättää muovia. Valta osa tästä muovista tuleekin tällä hetkellä teollisuudelta.

Muovin kerääminen ja lajittelu on hankalaa

Pakkausmuovia tulee kotitalouksissa aikamoinen määrä mutta se ei ole kovin puhdasta. Useat kuluttajapakkaukset valmistetaan yhdistelmämuoveista, joihin on sekoitettu useita materiaaleja. Kierrätyspisteitä ei ole haja-asutusalueilla. Päästäkseen muovinkierrätyspisteelle pitää monen käyttää autoa tai julkisia liikennevälineitä.

Kierrätysmuovista valmistettuja esineitä ei kukaan halua itselleen

Tämä oli myös eräs syy siihen, miksi Kiina kieltäytyi vastaanottamasta enää yhtään länsimaista muovijätettä. He olivat valmiita käyttämään kierrätysmuovia teollisuudessaan mutta ostajat halusivat vain neitseellisestä materiaalista valmistettuja tuotteita. Moni älähtää tässä kohtaa, että kyllähän minä ainakin haluan käyttää kierrätysmuovia. Tosiasiat kertovat kuitenkin karua kieltään. Ankean näköisiä kierrätysmuoviesineitä ei haluta ostaa vaan ne jäävät helposti kauppojen hyllyille.

Tällä hetkellä kierrätysmuovin valmistaminen ei ole kannattavaa

Kannattamattomuus johtuu monesta yksittäisestä asiasta.

  • Pakkausmuovin kerääminen kuluttajilta on ongelma. Moni heittää edelleenkin muovit sekajätteeseen, vaikka muovinkierrätys olisi järjestetty ihan omassa taloyhtiössä.
  • On myös ongelmallista, että suurinta osaa muovituotteista ei pysty kierrättämään nykyisin. Kaikki muovista valmistettu elektroniikka sekä käyttöesineet eivät lainkaan kelpaa kierrätykseen.
  • Muovien lajittelua ollaan automatisoimassa. Automatisointi on kallista pioneerityötä ja vaatii valtavasti pääomia.
  • Neitseellisen muovin hinta on tällä hetkellä hyvin alhainen, alhaisempi kuin kierrätysmuovin.
  • Kierrätysmuovi ei raaka-aineenakaan ole hyvä vientituote, sillä jokaisella maalla on tällä hetkellä enemmin kuin tarpeeksi kierrätysmuovia.

Uusiomuovi ei ole kestävä ratkaisu mikromuoviongelmaan

Muovi ja sen yletön käyttö on tullut tiensä päähän. On aika luopua muovista ja siirtyä muihin materiaaleihin. Vai olisiko sittenkin aika luopua ylettömästä kuluttamisesta ja elää säästeliäämmin. Muovi aiheuttaa koko elinkaarensa ajan ongelmia ympäristölle.

  • Vaikka siirtyisimme uusiomuovin käyttöön emme kuitenkaan pääse eroon mikromuoveista. Myös uusiomuovi tuottaa mikromuovia ihan samalla tavalla kuin mikä tahansa muu muovituote.
  • Uusiomuovia ei pysty enää kierrättämään. Olemme pakotettuja ostamaan myös neitseellistä muovia, jos haluamme käyttää uusiomuovia.

On aika luopua muovista

muoviroska
Kestotuotteet vähentävät muoviroskaa. Ne ovat samalla myös ekologisia vaihtoehtoja jos niitä käytetään pitkään.
Photo by Jon Tyson on Unsplash

Todellinen ratkaisu muoviongelmaan löytyy muovittomuudesta. Kierrätys on hyvä ensiapu. On hyvä, että teemme jotain asialle. Muovista luopumalla saamme kuitenkin kestäviä tuloksia aikaan. Tutkijoiden pitäisi panostaa suurella rahalla kehittämään muovin korvaavia materiaaleja. Näiden materiaalien tulisi olla nopeasti luonnossa hajoavia. Niiden valmistukseen ei saisi käyttää kemikaaleja, jotka vahingoittavat luontoa.

Mitä me voimme tehdä?

Odotellessamme uusia, muovittomia pakkausmateriaaleja voimme itse vähentää kulutustamme. Voimme hankkia lasiin, paperiin tai kartonkiin pakattuja tuotteita. Osan tuotteista voi ostaa jo nykyisin kaupan palvelutiskiltä suoraan omaan rasiaan. Näin toimittiin ennen 50-luvulla. Maitoa haettiin kaupasta maitotonkalla. Meillä saattaa olla edessä paluu menneisyyteen. On hyvä välillä ottaa muutama askel taakse päin ja yrittää korjata virheensä.

Itse vältän muovia. Matkapuhelimet ja muu tekniikka on ainoa, jossa muovia ei mitenkään voi välttää. Olen myös luopunut suuresta osasta muovisia esineitäni. En myynyt niitä kirpparille. Halusin tuhota omat muoviesineeni laittamalla ne sekajätteeseen, jossa ne päätyvät poltettavaksi. Kaikesta muovista irtoaa koko ajan mikromuovia. Niiden elämä siis joutaa loppumaan. Jätteenkäsittelylaitoksessa polttamalla mikromuovia ei enää pääse esineestä erittymään. Nykyisin suosin lasia sekä keramiikkaa. Myös metalli ja puu ovat hyviä käyttöesineen materiaaleja. Vaihtoehtoja kyllä löytyy, jos alkaa oikein miettimään.

Kiitos että jaksoit lukea juttuani muoveista tänne asti.

Mikä on sinun mielipiteesi muovien kierrätyksestä. Kommentoi ihmeessä artikkeliani!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *