Muotiteollisuus haluaa näyttäytyä kuluttajalle ekologisena ja kestävänä liiketoiminnanalana. Kuluttajille tämä näkyy etenkin muovittomuutena. Viihtyisissä myymälöissä suositaan puuta, paperia ja muita luonnonmateriaaleja. Vaatteet roikkuvat puisilla henkareilla ja ne pakataan ruskeisiin paperikasseihin. Vaatebrändien markkinointi henkii vahvasti ekologisuutta, kierrätystä ja vastuullisuutta. Tämä on se kuva, joka meille kuluttajille haultaan välittää muotiteollisuudesta mutta onko se koko totuus? Pinnan alla ja vaateliikkeen takahuoneissa todellisuus on toinen. Nyt menemme muotibisneksen kulisseihin ja tarkastelemme ekologisuutta sieltä käsin.
Muotibisneksen ongelmia ei ratkaista paperikasseilla
Vaikka muotibisneksen kuvaa yritetään kiillottaa vaihtamalla muovikassit paperikasseihin, alan ongelmat ovat aivan muualla. Vaateteollisuus on nimittäin ottanut muovin tärkeimmäksi tekstiilien raaka-aineeksi. Puuvillan ja villan kulutus on jäänyt 1990-luvun tasolle, vaikka uusien vaatteiden tuotanto on kasvanut räjähdysmäisesti. Muuntokuidut ja synteettiset kuidut kuten viskoosi ja polyesteri ovat nyt suosituimpia kuin koskaan. Polyesteri on käytännössä muovia eli samaa materiaalia, jota vältetään vaatteiden pakkaamisessa.
Polyesteri ei ole lainkaan harmiton kuitu. Polyesterin valmistus vapauttaa 2-3 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin puuvilla. Hiilidioksidiongelman lisäksi polyesteri vapauttaa mikromuovia. Vaikka mikromuovikohu on hieman laantunut, mikromuovit ovat edelleenkin erittäin vahingollisia ympäristölle eikä niitä voi kovinkaan helposti poistaa vesistöistä. Mikromuovit aiheuttavat 30% merien saastumisesta.
Jokainen uusi polyesterivaate lisää luonnon mikromuovikuormaa. Muovivaatteiden pesu lähettää 500 000 tonnia mikromuovia valtameriin joka vuosi eikä mikromuovi hajoa meressä. Joka vuosi päätyy mereen yhtä paljon tai enemmän uutta mikromuovia pelkästään vaatteiden pesuvesistä. 35% meressä olevista erittäin pienistä mikromuovihiukkasista on peräisin vaatteista. Pieniä hiukkasia on mahdotonta poistaa merestä, vaan ne päätyvät kalojen ja muiden meren eliöiden elimistöön.
Vaatetusala tuottaa tänä päivänä noin 10% maailman hiilidioksidipäästöistä. Siksi juuri vaatteiden tuotantoon ja materiaaleihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Kaikista tekstiileistä 85% menee kaatopaikalle, ei kierrätykseen. Yksi jäteautollinen vaatteita kaadetaan kaatopaikalle joka sekunti.
Vaatebrändit haluavat toimia kestävästi
Harva teollisuudenala käyttää ekologisuutta niin voimakkaasti markkinoinnissaan kuin vaatetusala. On kierrätysmateriaaleista valmistettuja reppuja, paitoja ja kenkiä. Jopa hääpukuja markkinoidaan hiilipositiivisina. Joogamattoja valmistetaan sienistä ja kenkiä sokeriruo’osta. Ekologisuus ja kestävyys ovat myyntivaltteja mutta usein hyvin pinnallisia sellaisia. Valitettavasti nämä omaperäiset innovaatiot eivät ole pystyneet vähentämään vaateteollisuuden päästöjä. Päinvastoin, päästöt ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.
Suuret vaatejätit ovat toki sitoutuneet vähentämään päästöjään (osin markkinointisyistä). Tähän suunnitelmaan kuuluu olennaisesti luopuminen pakkausmuovista. Tosiasia kuitenkin on, että kaikki vaatteet toimitetaan tehtaalta myyjille muoviin pakattuina. Muovi suojaa vaatteita erinomaisesti kosteutta, likaa ja pölyä vastaan. Kun tuotteet päätyvät liikkeeseen myytäväksi, muovikääreet poistetaan. Et varmasti näe myymälässä muovia.
Vaatteiden muovikääreitä on hyvin vaikea korvata. Patagonia brändi, joka valmistaa vapaa-ajan vaatteita, kokeili jättää muovipussit pois vaatteista. Tällä tavoin he menettivät 30% uusista vaatteistaan koska ne likaantuivat tai kastuivat myyntikelvottomiksi. Patagonia päätti siksi pyytää tehdasta jatkamaan muovipussien käyttöä vaatteiden suojana.
Muovipussien käyttö vaateteollisuudessa ei lopulta ole ongelman ydin. Vaateteollisuuden ongelmat ovat rakenteellisia ja siksi vaikeita ratkaista, vaikka useimmat brändit varmasti haluaisivatkin tehdä jotain vähentääkseen päästöjään.
Vaateteollisuus ei pysty itse ratkaisemaan ongelmiaan
Suurin syy muovijätteen kasvuun on lisääntynyt kulutus. Vaatteiden tuotanto on kaksinkertaistunut vuodesta 2000 vaikka koko ajan on samalla puhuttu kestävästä kehityksestä ja kulutuksen hillitsemisestä. Varsinkin todella suuret, kansainväliset brändit ovat sitoutuneet tuottamaan omistajilleen suuria voittoja. Ainaisen kasvun periaatteella toimiminen ja kestävä muoti eivät sovi yhteen.
Suurien voittojen toivossa vaateteollisuus syytää jopa muutaman viikon välein uusia mallistoja markkinoille. Zara julkaisee 24 mallistoa ja H&M 12-16 mallistoa vuodessa. Tämä käytäntö lisää suhteettomasti vaateteollisuuden kestävyysongelmaa. Vaatteita ostetaan nyt vain muutamaa käyttökertaa varten. Sen jälkeen ne päätyvät roskiin koska ne eivät enää ole mieluisia. Pintamuodikkaita, heikkolaatuisia vaatteita ei voi myydä eteenpäin, sillä niitä ei kukaan enää halua. Pelkkä materiaali ei tee vaatteesta kestävää. Mielestäni kierrätysmateriaalista valmistettu paita ei ole kestävää muotia jos uusi paita pitää hankkia muutaman viikon välein.
Varsinkin massamuoti kuluttaa järjettömästi luonnonvaroja ja ympäristön kantokykyä. Joulun jälkeinen myyntikausi on pitkään ollut vaatetusalalla tärkeä aika tehdä voittoja. Vaateliikkeet ostavat jo paljon ennen joulua varastonsa täyteen halpaa aletavaraa, joka myydään edullisesti ja nopeasti kuluttajille. Tällainen käytäntö on aika ironista yrityksille, jotka ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään.
Vaatetusalalla vain 40% vaatteista myydään täyteen hintaan, loput päätyvät alekoriin tai niitä ei myydä ollenkaan. On vaatekaupoilta aika tragikoomista kehuskella paperikasseilla ja muka muovittomuudella, jos itse tuote on täysin kestämätön ja päätyy jopa roskiin.
Pallo on kuluttajalla
Meidän kuluttajina on helpompi tehdä vastuullisia päätöksiä kuin vaatetusalan mammuttifirmojen. Voimme yksinkertaisesti ostaa vähemmän vaatteita. Voimme myös hankkia laadukkaampia vaatteita, jotka kestävät aikaa ja kulutusta. Voimme hankkia vaatteita, joita voi itse helposti korjata ja muokata sopivaksi. Voimme hankkia laadukkaita, ajattomia vaatteita, jotka voimme helposti myydä eteenpäin, kun kyllästymme niihin.
Vaatteita voi hankkia myös käytettynä. Hyvälaatuiset käytetyt vaatteet ovat toki harvinaisia, sillä niin suuri osa vaatteista on nykyisin pikamuotia. Varsinkin naisten ja nuorten vaatteissa ongelmana on myös nopeasti vaihtuva muoti. Kalliskaan vaate ei liiku kirpparilla, jos se on pintamuotia ja selvästi vanhaa mallistoa. Hyvälaatuisilla klassikoilla sen sijaan on aina kysyntää.
Todellinen vastuullisuus on ihan muuta kuin se brändin logolla varustettu ruskea paperikassi ja asiakkaalle näkyvä näennäinen ”muovittomuus”. Aito vastuullisuus kestää myös syvempää tarkastelua.
Voit lukea lisää vastuullisuudesta ja vaatteisiin liittyvistä ekologisista ja eettisistä ongelmista Outi les Pyyn verkkosivuilta.
Haluaisin kuulla sinun ajatuksiasi kestävästä muodista. Mitä asioita sinä pidät tärkeänä vaatteita valitessa? Kiinnitätkö huomiota vaatteiden ekologisuuteen ja eettisyyteen? Laita oma kommenttisi alla olevaan kommenttiosioon!