Pidennä laitteiden elinkaarta, korjauta kodinkoneesi

Monet koneet ja laitteet ovat nykyisin varsin lyhytikäisiä. Valmistumateriaalina on muovi. Jo se kertoo laitteen kestävyydestä. Kun laite hajoaa miten sen saisi jälleen toimivaksi. Monta kertaa kyllästymme etsimään ratkaisua ja laite joutaa roskikseen. Tämä on yksi kulutusyhteiskuntamme suurista ongelmista. Pidennä laitteiden elinkaarta. Lue, miten se tapahtuu.

Tarina rikkinäisestä jatkojohdosta

Tähän kirjoitukseen sain aiheen jatkojohdosta joka yllättäen lopetti toimintansa. Opin että hyvä hoito ei välttämättä pidennä laitteiden elinkaarta.

Yleensä jatkojohdot ovat pitkäikäisiä. Niiden heikoin kohta on siinä missä johto kiinnittyy liittimeen. Johto yleensä irtoaa tai jopa murtuu yhtymäkohdasta. Tämä jatkojohto vaikutti aivan ehjältä. Se ei vain toiminut enää eli sähkö ei kulkenut jatkojohdossa. Kun ravistin mniosaista liitintä sieltä kuuluin outoa helinää. Päätin siis avata liitinosan tarkistaakseni mikä oli vialla. Siitä alkoivatkin ongelmat.

Ongelma numero 1. Sähkölaitteita ei saa avata itse turvallisuussyistä

Sähkölaitteet ovat kiinni ns. turvaruuveilla joita ei saa auki ilman erityisiä työkaluja. Turvaruuvit estävät amatöörejä sorkkimasta itse sähkölaitteita mikä onkin oikein hyvä asia. Olisin jo jättänyt  homman sikseen mutta sisuunnuin ja päätin selvittää mikä laitteessa on vialla.

Soittelin siis tutulle sähkömiehelle ja kyselin voisiko hän ystävällisesti katsoa mikä laitteessa on vikana.

Laite avattiin sähkömiehen erityisillä työkaluilla. Hän kertoi että tällaisia jatkojohtoja ei kannata korjauttaa missään. Jos ne rikkoontuvat ne lentävät oitis roskikseen. Moniliitäntäinen jatkojohto, joka on varustettu erillisellä kytkimellä, ei kuulu sekajätteeseen. Se tulisi siis viedä erilliseen keräyspisteeseen muiden sähkölaitteiden kanssa. Moni ei  näin toimi, vaan laittaa kaikki jatkojohdot sekajätteeseen.

Ongelma numero 2. Sähkölaitteeseen ei saa varaosia

Tuttu sähkömies avasi jatkojohdon liitinosan. Mitään selkeää vikaa ei löytynyt. Johto oli ehkä hieman löystynyt ja katkaisija ei painunut ihan pohjaan asti. Sähkömies kiristi johdon ja painoi katkaisijan paikoilleen.

 Jos katkaisija olisikin ollut rikki, uutta katkaisijaa ei olisi saanut mistään. Silloin koko kapistus olisi ollut käyttökelvoton. Laite olisi joutanut hävitettäväksi.

Kuluttaja ei aina pysty hyödyntämään itse rikkoontunutta laitetta

Sähkölaitteen eri osia olisi tietysti voinut hyödyntää. Johto ja pistoke olivat ehjiä ja virheettömiä. Myös liittimet olivat ehjät. Näillä osilla amatööri ei tietysti tekisi mitään. Sähkölatteet vaativat aina ammattimiehen. Siksi  sähkölaitteen hajoaminen onkin niin turhauttavaa. Mitään ei voi hyödyntää itse.

Tuttu sähkömies sulki liittimen ja jatkojohto alkoi taas toimimaan. Operaatio kesti 5 minuuttia eikä vaatinut varaosia. Näin pieni vika tekee todellisuudessa laitteesta ongelmajätettä. Itse en olisi voinut vikaa korjata.

Ongelma numero 3, Kodin pienlaitteita ei juuri kannata korjauttaa

Moni kodin laite olisi pelastettavissa, jos joku niitä korjaisi. Pienkonekorjaamoja ei kuitenkaan montaa enää ole. Jatkojohdot ovat hyvin edullisia laitteita. Niitä ei kannata lähteä viemään kilometrien päähän korjattavaksi. Korjaamot veloittavat tuntitaksan jokaisesta korjaamastaan laitteesta sekä alv 24%. Korjauksen hinnalla saisi siis jo useamman laitteen. Vain poikkeusapauksissa voi vaivata tuttua sähkömiestä ja toivoa että hän innostuisi korjaamaan laitteen.

Olemmeko mahdottoman tehtävän edessä?

Miten saamme pidennettyä kodinkoneiden ja laitteiden ikää? Laitteiden elinkaaren pidentäminen on ensiarvoisen tärkeää. Jokainen korjattu laite merkitsee sitä että jossain ei tarvitse valmistaa, kuljettaa, varastoida ja myydä uutta laitetta.

Tuotteen elinkaari on avainasemassa silloin, kun taistelemme ympäristön kantokyvyn äärirajoilla. Pidennä laitteiden elinkaarta, niin säästät ympäristöä.

Laitteen valmistus on voinut olla myös epäeettistä toimintaa. Koska jatkojohtoni on nyt korjattu nopeasti ja edullisesti, vältyn ostamasta uutta jatkojohtoa. Tämä korjattu jatkojohto voi kestää hyvin vaikkapa 10 vuotta. Eikö tässä tapauksessa laitteen korjaaminen ollutkin todellinen ekovaihtoehto.

Kun nyt jälkeenpäin mietin tapahtunutta tarkemmin, tulin siihen tulokseen että pienien kodin laitteiden korjaaminen on erittäin välttämätön ja järkevä työ.  Se on kierotaloutta parhaimmillaan. Miksi purkaa jatkojohto palasiksi ja tehdä siitä jotain muuta? Miksi jatkojohto ei voi jakaa elämäänsä jatkojohtona pienen fiksauksen jälkeen?

Kierrätyskeskus tarjoaa pienlaitteiden korjausta!

Pienkoneiden korjaus on todella järkevää. Sehän on nyt varmasti jokaiselle selvä asia. Pienkoneiden korjaus on tavallaan kierrätystä. Se on kuolleiden laitteiden henkiin herättämistä. Siksi pienkoneiden korjauksen tulisikin olla osa kierrätysjärjestelmää. Ainakin Espoon Nihtisillan kierrätyskeskuksessa näin onkin tapahtunut. Ihmisiä opetetaan jopa korjaamaan itse omat laitteensa. Hienoa!

Nykyisin on pitkälti tyylinä että kalliimmatkin laitteet lentävät roskiin pikkuvikojen takia. Uusi laite on suhteelisen edullinen ja houkutteleva ostos. Korjaus olisi kuitenkin oltava aina se ensimmäinen vaihtoehto. Se on aina vähiten luontoa kuormittava toimenpide. Jos laitetta ei mitenkään pysty korjaamaan, aletaan miettiä laitteesta luopumista ja kierätystä.

Toimivaa järjestelmää ei ole

Suomessa pullojen panttijärjestelmää (PALPA)  pyörittävät juomien valmistajat ja maahantuojat. Panttijärjestelmä toimii Suomessa erityisen hyvin. Myös pienien laitteiden korjausjärjestelmä voisi toimia hieman samaan tapaan. Maahantuojat olisivat vastuussa laitteiden korjauksesta. Tällä hetkellä pikkuvikoja korjataan vain laitteista, joilla on takuu.  Monella laitteella takuuta ei ole ja silloin ne päätyvät jätteeksi.

Tuotteiden korjattavuus pitäisi olla pakollinen

Kauppiaiden ja valmistajien tulisi ottaa myyntivaltiksi se että heidän tuotteensa ovat korjattavissa ja niihin löytyy varaosia. Kauppiaitten tulisi mainostaa myös pienlaitteiden korjauspalvelua. Se olisi selkeästi ekologinen linjanveto ja kohottaisi kaupan ja valmistajan profiilia.

Heikkotasoisten laitteiden tuontiin pitäisi puuttua

Hyvä esimerkki heikkotasoisista  laitteista ovat halvat seinäkellot. Olen joutunut ostamaan kolme seinäkelloa. Seinäkellot ovat olleet huonoa laatua eivätkä pysyneet lainkaan ajassa. Kelloja ei voinut mitenkään korjata.  Ne on siis vietävä jäteasemalle.

Herää kysymys miten tällaista tavaraa tuodaan Suomeen. Kukaan ei kaipaa kelloja jotka eivät pysy ajassa ja joita on mahdoton korjata. Tavaroiden laatu on ensiarvoisen tärkeä asia silloin, kun haluamme välttää turhaa roskaamista.

Moniin merkkilaitteisiin on suunniteltu tietty elinkaari. Toimiston kalliit monitoimilaitteet ovat ohjelmoitu toimimaan vain tietyn ajan. Sitten on hankittava uusi. Laitteet ovat monimutkaisia eikä niitä itse voi mitenkään korjata. Siksi tällainen toiminta on täysin vastuutonta.

Miten voit välttyä lyhyen elinkaaren laitteilta?

Hanki aina kun mahdollista, laite jossa on takuu. Takuu velvoittaa myyjän korjaamaan laitteen sen rikkoutuessa. Laitteet joissa on takuu, ovat yleensä parempia laadultaan kuin ilman takuuta olevat.

Hanki laite jossa on vaihdettavia osia. Varmista että varaosia saa helposti. Varaosia saa helpommin silloin kun laitteen maahantuoja on iso ja perinteikäs firma joka ei heti katoa maisemista.

Hanki laite, jonka voit korjata vaikka itse. Sähkölaitteita et valitettavasti voi korjata ellet ole ammattilainen.

Hanki laite, joka on todettu kestäväksi. Merkeillä on eroa.

Älä anna hinnan liikaa vaikuttaa ostopäätökseen. Jos laitteen elinkaari on vaikkapa 10 vuotta, ei kymppi sinne tai tänne merkitse mitään.

Tässä sinulle vinkkejä kodin pienien laitteiden elinkaaren pidentämiseen. Asia on mielestäni tärkeä ja siitä pitäisi puhua enemmän. Turhan jätteen määrä pienenee selkeästi  jos  taas alamme korjata silitysrautamme ja kahvinkeittimemme.

Oletko antanut uuden elämän kodin pienlaitteille? Kerro minulle, miten sinä jatkat laitteen elinkaarta!