Maailman ruokahävikkiviikkoa vietetään 7.-13.9.2020. Aiheen innoittamana päätin selventää mitä tarkoittaa ruokahävikki. Ruoka on heti puhtaan ilman ja veden jälkeen yksi maailman tärkeimmistä asioista. Ruuan riittävyys ei ole ongelma meillä Suomessa. Ruokaa myös tuotetaan riittävästi maailmanlaajuisesti. Sen jakautuminen eri väestönosien kesken on silti hyvin epätasaista. Ruokapolitiikan ydin onkin juuri siinä. Ruoka ja ruuan tarvitsijat eivät kohtaa toisiaan. Miksi miltei joka kymmenes leipäpala, hedelmä tai peruna joutuu roskikseen? Tähän ilmiöön yritän löytää tässä artikkelissa vastauksia.

ruokahavikki
Photo by Brooke Lark on Unsplash

Miksi meidän pitäisi vähentää ruokahävikkiä?

Maapallon väestömäärän kasvaessa ruokaa pitää tuottaa enemmin. Maailmassa lähes kolmasosa kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy roskiin. Näin suuren ruokamäärän heittäminen roskiin samalla kun osa väestöstä kärsii nälkää, on täysin vastuutonta.

Miten ruokahävikki syntyy?

Ruokahävikki on ongelmana maailmanlaajuinen mutta tässä käsittelen vain meidän tilannetta Suomessa. Suomessa syntyy vuosittain 450 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Ruokahävikki on ruokaa, joka on tarkoitettu ravinnoksi mutta jostain syystä joutuukin roskiin. Hedelmänkuoria, kahvinporoja ja muuta sellaista ei lasketa mukaan ruokahävikkiin. Ruokahävikki on siis hyvää, puhdasta, ravinnoksi valmistettua ruokaa. Miksi sitten ruokaa joutuu roskiin, siihen on monia syitä.

Rahassa laskettuna kotitalouden ruokahävikin arvo on noin 500 miljoonaa euroa

Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Puoli miljardia euroa on käsittämättömän suuri rahamäärä heitettäväksi vuosittain suoraan roskiin. Ajattelepa mitä kaikkea sillä rahalla saisi aikaan? Jo se, että suunnittelee omat ruokaostoksensa tarkemmin, säästää sinulle ja perheellesi puhdasta rahaa.

Kotitalouksien ruokahävikin syynä ovat tietysti me, kuluttajat. Siksi me voimmekin vaikuttaa kotitalouksien ruokahävikin torjuntaan yksilötasolla niin helposti.

Kotitalouksien ruokaa menee roskiin monestakin eri syystä. Elintarvikkeiden pilaantuminen on tärkein syy kotitalouksien ruokahävikkiin. Elintarvikkeiden pilaantumiseen voi kuitenkin vaikuttaa hyvin monella eri tavalla.

Näin vähennät ruokahävikkiä kotonasi

Ruokahävikin vähentämiseksi on paljonkin tehtävissä. Helpointa on aloittaa omasta keittiöstä. Alla on muutama vinkki, miten sinä voit omalla toiminnallasi pienentää roskiin joutuvan ruuan määrää.

  • Suunnittele viikon ruokalista ja osta elintarvikkeita kotiin seuraten tarkasti ruokalistaa
  • Pidä ruokalistasi mahdollisimman yksinkertaisena. Suuresta määrästä elrilaisia elintarvikkeita jää aina enemmin hävikkiä.
  • Tarkkaile kotona olevien elintarvikkeiden päiväyksiä. Käytä vanhenemassa olevat elintarvikkeet ensin pois. Hyvä vinkki on sisällyttää vanhenemassa olevat elintarvikkeet viikon ruokalistaan.
  • Pyri hankkimaan mahdollisimman monikäyttöisiä elintarvikkeita kuten perunoita, pastaa, kuivattuja papuja ja linssejä sekä vihanneksia ja kalaa. Monikäyttöisistä peruselintarvikkeista voit valmistaa lukemattomia erilaisia ruokalajeja tilanteen mukaan.
  • Suosi kuivattuja elintarvikkeita, joilla on pitkä käyttöaika kuten kuvatut pavut, jyvät, siemenet, kuivatut hedelmät, jauhamattomat mausteet
  • Vältä impulssiostoja. Iso kimpale tuntematonta tarjousjuustoa ei aina ole järkevä hankinta.
  • Syö ennen, kun lähdet ruokaostoksille. Silloin kun vatsasi on täynnä, et anna niin herkästi periksi mieliteoille.
  • Valmista ruokaa vain tarpeellinen määrä. Harvoin kukaan jaksaa syödä samaa ruokaa monta kertaa peräkkäin. Voit myös pakastaa ylimääräisen ruuan, kunhan myös muistat käyttää sen.
  • Vältä hankkimasta jääkaappiin varalle lukuisia einesruokia ja välipaloja. Usein juuri välipalat ja einesruuat muodostavat suuren osan kotien ruokahävikistä.
  • Parasta ennen päiväys ei tarkoita sitä, että ruoka on pilalla. Se on päivämäärä, jonka jälkeen sinun on luotettava omaan harkintaasi. Tee aistinvarainen tarkistus elintarvikkeille. Haistele ja tarkastele silmämäärisesti tuotetta. Jos tuote näyttää ja tuoksuu hyvältä, se todennäköisesti kelpaa vielä elintarvikkeeksi. Päivämäärän ylittäneet tuotteet tulisi kuitenkin käyttää pikaisesti pois.

Tarvitsemme yksinkertaisempia elintarvikkeita

havikkiviikko
Photo by Joyce Romero on Unsplash

Ruokahävikin suuri ongelma on pitkälle jalostetut elintarvikkeet. Hävikkiruokakauppojen valikoimista löytyykin juuri näitä hyvin pitkälle jalostettuja tuotteita. Vaikka jalostaminen nopeuttaa ruuanvalmistusta, se myös rajoittaa todella tehokkaasti elintarvikkeiden käyttöä perinteisissä resepteissä. Peruselintarvikkeet kuten kasvikset, kasviöljyt ja vilja ovat huomattavasti käyttökelpoisempia. Peruselintarvikkeiden suosiminen pienentää selvästi myös ruokahävikkiä. Peruselintarvikkeita näkyykin vähemmin hävikkiruokakauppojen valikoimissa.

Hävikkiruokakauppoja:

Hävikkiruokasivustoja

Laaja valikoima tuottaa ruokahävikkiä

Kuluttaja on nykyisin varsin hemmoteltu. Jokaisen pitää saada omaa lempimakuaan valmiina.  Esimerkiksi leipiä löytyy kaupoista aivan valtaisa määrä valmiiksi pussitettuna. Marketit kilpailevat laajoilla valikoimillaan. Samoin toimivat valmistajat. Pitääkö kaikille olla kaikkea? Riittäisikö meille laadukas perusvalikoima, jonka voimme sitten itse maustaa mieleiseksemme?

Hävikkiruokakaupat jakavat mielipiteitä

Hävikkiruokakauppojen valikoima kertoo meille selkeästi, mitkä tuotteet ovat ongelmallisia. Listoilta löytyy useita mausteseoksia, ateriakastikkeita, maustettuja naksuja yms. ei niin terveellistä purtavaa. Voisiko näiden tuotteiden tarjontaa vain vähentää. 

Haluaisin itsekin hyödyntää hävikkiruokakauppoja mutta mielekästä ostettavaa löytyy vain ani harvoin. Epäsuosittuja tuotteita kuitenkin jatkuvasti valmistetaan ja tarjotaan kuluttajille, sillä ne voidaan myydä hävikkiruokakaupoissa ilman tappiota. Tämä on epäkohta, johon pitäisi ehdottomasti puuttua.

Laadukasta hävikkiruokaa myydään onneksi myös suoraan kaupoista sekä ravintoloista. Tarjolla on laadukasta ruokaa joka myydään pois illan viimeisinä tunteina.

Pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden hävitys/kierrätys ei ole ongelmatonta

Pitkälle jalostetut elintarvikkeet kuten keksit, mehut, mausteseokset, ateriakastikkeet ja jälkiruuat pakataan huolellisesti. Pakkausmateriaalina käytetään muovin ohella monia muita materiaaleja kuten metallia ja kartonkia. Usein pakkaukset eivät ole kierrätettäviä.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten myymättä jääneet, muovipikareihin pakatut jugurtit ja mehut hävitetään? Entä maustetahnoja sisältävät pakkaukset? Tuskin niitä tyhjennetään biojätteestä ennen hävitystä. Entä lukuisat leipäpussit? Poistetaanko niistä ensin muovipussi ja leipä laitetaan biojätteeseen. Epäilen vahvasti.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös artikkelini kodin kemikaalien hävittämisestä

Ruuantuotannon ja ruokahävikin ongelmat eivät korjaannu hetkessä

ruokahavikki
Photo by Rachel Park on Unsplash

Toivon todellakin, että osallistut ruokahävikkiviikkoon. Tarkkaile omaa ja perheesi ruokahävikkiä. Sillä on uskomattoman paljon merkitystä. Jos päätät tehdä ruokahävikin torjunnasta elämäntavan, hyöty on vuosien mittaan valtava.

Miten sinä torjut ruokahävikkiä? Kerro kokemuksistasi ja tietysti myös mielipiteesi aiheesta kommenttiosioon.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *