En ole mikään ”diplomikompostoija”. Tiedän kompostoinnista oikeastaan aika vähän. Kompostoinnista kirjoittaminen on minulle siksi hieman haasteellista. Netistä löytää toinen toistaan asiantuntevampia kompostin käyttäjiä joilla teoria on hallussa. Minä en ole sellainen. Kompostointi kuitenkin kiinnostaa minua.

Alkuperäinen ideani aloitta kompostoimaan puutarhajätettä ja keittiöjätettä oli käytännöllisyys. Oli keksittävä helppo ja edullinen tapa hävittää puutarhajäte ja vähentää sekajätteen määrää. Lähdin siis soitellen sotaan ja halusin oppia matkan varrella lisää. Omat fiilikseni kompostoinnista ovat nykyään melko positiiviset. Seuraavaksi hieman kokemuksiani kompostoinnista.

kompostointi
Kompostointi tuottaa ihan valtaisan määrän hyvälaatuista multaa. Tämä on minun oma kompostini. Kuvassa melkein valmista seulomatonta multaa, jota käytän tulevana keväänä maanparannusaineena. Kompostilaarien etulaidat voi poistaa. Väliseinissä on myös irrotettavat levyt jotta kompostin siirto laarista toiseen olisi helpompaa.

Komposteja kannattaa perustaa useita

Tällä hetkellä minulla on neljä kompostia. Yksi komposteista on täysin umpinainen biokompostori, joka on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön. Siinä kompostoin ruuantähteet ja kaiken mitä keittiöstä tulee. Tarvetta olisi myös toiselle biokompostorille. Siinä haluaisin jälkikompostoida keittiöjätettä.

Puutarhajätteelle meillä on avokompostorit. Rakensimme kolme tilavaa kompostilaatikkoa. Avokompostori on itse asiassa yksi iso puinen rakennelma, jossa on kolme osiota. Kompostointi etenee eri osioissa vaihe vaiheelta.

Biokompostori eli kuumakompostori kannattaa hankkia valmiina

Biokompostorin tulee aina olla suljettu astia niin että rotat ja muut metsän eläimet eivät pääsisi pesiytymään kotipihalle. Jostain kumman syystä pikku jyrsijät haistavat todella helposti, missä on ruokaa tarjolla.

Kunnon biokompostoria ei kannata itse rakentaa. Niitä on myynnissä rautakaupoissa ja puutarhaliikkeissä hyvinkin edulliseen hintaan. Suosittelen sinulle ehdottomasti lämpökompostoria. Sitä voit hyödyntää koko vuoden ajan. Joskus kesät ovat todella kylmiä. Silloin on hyvä, että kompostori ei haihduta liiaksi lämpöä.

Biokompostorin koko on ratkaiseva. Jos hankit liian ison kompostorin, se ei toimi kunnolla. Varsinkin talvella kompostissa pitää olla riittävästi tavaraa. Jos kompostoitavaa on vähän, laskee kompostin lämpötila hyvin alas eikä kompostointia tapahdu. Kompostointia eli palamista alkaa tapahtumaan vasta 30 asteen lämpötilassa. Kompostorissa lämpö voi hyvässä lykyssä nousta jopa 70 asteeseen.

 Monelle pikkuperheelle riittääkin pieni Bokashi kompostori talvikäyttöön. Bokshia voi käyttää sisätiloissa ja se sopii myös kerrostaloihin.

Mitä biojätekompostoriin kannattaa ja saa laittaa?

biokompostori
Kuva Hundva Pixabaystä

Kerron nyt esimerkkejä omasta kokemuksesta. Ehkäpä sinulla on enemmän kokemusta kompostoinnista. Olisin todella kiitollinen, jos kerrot omat vinkkisi kommenttiosiossa. Olen kompostoinut kaiken biojätteen vasta noin kolmen vuoden ajan.

Kompostiin voi laittaa

  • Kaikki ruuantähteet
  • Eläinperäiset jutut kuten kalan perkuujätteet, nahat ja rustot lihoista, ei kuitenkaan luita eikä kananmunankuoria koska ne eivät kompostoidu kovinkaan helposti
  • Kaikki hedelmien, juuresten ja vihannesten kuoret paitsi avokadonkuoret ja avokadonsiemenet, jotka eivät kompostoidu
  • Vanhat kukkamullat maaliskuussa sekä kuolleet kukat
  • Munakennot, talouspaperi

Kompostiin ei voi laittaa

Kaikki biohajoamaton materiaali pitää hävittää muulla tavoin kuin kompostoimalla. Alla esimerkkejä tuotteista, joita ei pidä laittaa kompostiin. Kyseiset tuotteet eivät muutu mullaksi tai niissä on muita ongelmia.

  • Muovia
  • Metallia
  • Biomuovia kuten koirankakkapusseja
  • Muovitettua paperia
  • Teepusseja
  • Tekstiilejä
  • Ihmisperäistä jätettä kuten puuceen tyhjennyksessä tullutta ”multaa”(bakteerivaara yms)

Kokoa biokomposti ilmavasti

Kompostointi on palamista. Kaikki palaminen tarvitsee ehdottomasti happea. Siksi komposti ei saa olla liian tiivis. Kompostia käyttävät bakteerit tarvitsevat myös sopivasti kosteutta mutta eivät liikaa. Kompostia kannattaakin koota kerrostaen.

Laita väliin aina hieman karkeaa materiaalia kuten risuja. Näin komposti saa happea.

Jos komposti on liian kuiva, siellä elää muurahaiset. Kastele komposti

Jos komposti on liian kostea, siellä elää kärpäset. Lisää kuiviketta

Huolehdi että kompostissasi on säännöllisesti uutta ruokaa bakteereille. Tarvittaessa kerää rikkaruohoja yms.  avokompostitavaraa bakteerien iloksi.

Aloitin kompostoimalla puutarhajätettä

Omakotiasujilla puutarhajätettä syntyy kasvukauden aikana melkoisesti. Pelkät syksyn lehdet ovat jo ongelma. Siksi puutarhakompostori on aivan välttämätön. Rikkaruohot ja kuolleet kasvit on myös kätevä haudata kompostiin. Puutarhajätettä ei saa laittaa sekajätteeseen, joten kätevin ratkaisu on tietysti kompostoida oksat ja lehdet tontilla. Meidän talon takapihalla on puutarhajätteelle varattu iso lautakehikko, joka on jaettu kolmeen osaan. Sen perustimme jo vuosia sitten. Siksi minulla onkin eniten kokemusta juuri avokompostorista.

Puutarhan avokompostiin laitan seuraavia kasvijätteitä

  • Oksasilpun
  • Kitketyt rikkaruohot
  • Syksyn lehdet ja männynneulaset
  • Syksyn kuolleet kasvit kuten kesäkukat
  • Ulkokukkien vaihtomullan
  • Kuumakompostorista tuleva kompostoitunut aines

Avokomposti harvoin tarvitsee kompostikuiviketta. Sen sijaan kastelua kuivina hellejaksoina komposti kaipaa.

Älä koskaan laita kompostiin

  • Kasvinosia jos niissä on jokin tarttuva kasvitauti
  • Lehtokotiloita tai espanjansiruetanoita
  • Mitään ruuantähteitä tai linnuille tarkoitettuja siemeniä; ne houkuttelevat heti valtavasti rottia
  • Omenoita, laita omenat kuumakompostoriin
  • Suuria määriä ruohosilppua kerralla; hajuhaitta. Kannatta laittaa kuiviketta väliin.

Avokompostoinnin kolme vaihetta

Kompostoin kaiken puutarhajätteen kolmessa eri vaiheessa. Yhteen kompostiin kerään kaikki kasvukauden aikana muodostuneen puutarhajätteen. Seuraavan keväänä siirrän jo hieman kompostoituneen jätteen seuraavaan kehikkoon jatkamaan kompostoitumista. Kolmantena vuotena kompostoitu jäte on jo kokonaisuudessaan muuttunut ravintorikkaaksi mullaksi ja siirrän sen odottelemaan käyttöä.

Tällä hetkellä olen tyhjentämässä jo kompostoitunutta ainesta uuteen kompostiosioon odottelemaan ensi kevään istutuksia. Keväällä seulon mullan ja käytän sen maanparannusaineena.  Multaa taitaa tulla nyt niin paljon, että en itse kaikkea edes pysty hyödyntämään. Aika harvoin enää joudun ostamaan kaupasta multaa.

Vinkkinä voin kertoa, että avokomposti on lämmin ja suojaisa paikka talvettaa hieman arat kasvit. Upotan vain kasvit syksyllä lämpöiseen kompostiin ja nostan keväällä pois.

Oksien silppuaminen on työlästä

Avokompostini täyttyy myös puiden oksista ja koristepensaiden leikkuujätteestä. Paksut oksat pitää silputa ensiksi hakkeeksi. Vasta sitten niitä voi ripotella kompostoriin. Joskus olen myös ripotellut hieman isompia oksia kompostiin, jotta happi pääsee kiertämään vapaasti kerroksissa. Komposti tarvitsee aina happea.

Pienet, yksittäiset oksat voi silputa sähkökäyttöisellä silppurilla. Olen hieman laiska silppurin käyttäjä.  Vähäisestä määrästä risuja pääsee helposti eroon leikkaamalla ne oksasaksilla palasiksi.  Meillä on käytössä pieni silppuri, joka ei kovin paksua risua pysty käsittelemään.

Oksasilppurin käyttö on lisäksi varsin työlästä. Silppuri pitää kaivaa esiin ja asetella tasaiselle alustalle. Oksat lajitellaan ja työnnetään yksitellen laitteeseen. Silppuri pärisee aika kovaäänisesti, mikä myös häiritsee.  Kaikki tämä vie aikaa. Siksi usein otan vain sakset ja nipsuttelen oksat suoraan kompostiin. Monet ovat eri mieltä ja tykkäävät käyttää aina silppuria. Pidätkö sinä oksasilppureista?

Mitä tehdä suurille, paksuille oksille?

Puutarhajäte ei ole vain pieniä, hentoja rikkaruohoja tai ohuita oksia. Meillä syntyy uskomattoman paljon myös paksua oksajätettä, joka ei mahdu silppuriin. Komeat männyt pudottavat paitsi neulasia, myös oksia. Myös sireeneistä ja muista koristepensaista syntyy runsaasti puujätettä.

Paksut oksat voisi tietysti polttaa. Jos sattuu omistamaan tulipesän, niin sehän on tietysti hyvä vaihtoehto. Kesällä paksut oksat voi polttaa vaikkapa nuotiolla.

Hankalimpia ovat kävyt, varsinkin männynkävyt. Pihallamme on monta mäntyä ja valtaisa määrä myös käpyjä. Kävyt eivät helposti kompostoidu. En ole vielä keksinyt kävyille mitään järkevää käyttöä. Käpyjä ei saisi polttaa sillä niistä syntyy myrkyllisiä yhdisteitä.

Biohiili

biohiili
Biohiilen valmistukseen tarvitaan vain kuppa, lapio ja risuja. Tällainen Kotikaski hiiletin helpottaa varmasti biohiilen valmistusta. Linkki ei ole kaupallinen.

Nämä kaksi vaihtoehtoa ovat olleet meillä tärkeimmät menetelmät paksujen oksien hyödyntämiseksi. Kuulin kuitenkin jokin aika sitten biohiilestä ja siitä että sitä voisi valmistaa myös itse. Aivan mahtavan hieno idea hyödyntää paksut oksat. Homma toimii hieman samaan tapaan kuin kaskeaminen. Palaminen pitää olla savutonta. Näin hiiltä syntyy enemmän.

Mitä on biohiili ja mihin sitä voi käyttää?

  • Biohiili on hiiltä, joka valmistetaan kartion muotoisessa maakuopassa risuista ja oksista. Homma toimii pyrolyysilla eli vähähappisella palamisella.
  • Biohiili toimii erinomaisena maanparannusaineena. Se sitoo vettä. Kasveja ei tarvitse kastella niin runsaasti. Hiili parantaa maan laatua. Hiili muodostaa maan mikrobeille luonnollisen kasvuympäristön.
  • Biohiili kiihdyttää kompostin toimintaa ja poistaa myös hajuja. Lisää himan biohiiltä biokompostoriin parantamaan kompostiaineksen laatua.
  • Biohiili on ilmastoteko. Biohiilen avulla lisäät maaperään hiiltä. Maaperä tarvitsee hiiltä. Biohiili sitoutuu pysyvästi maaperään. Isot oksat ja risut kannattaa ehdottomasti valmistaa biohiileksi.
  • Biohiiltä en ole vielä itse ehtinyt valmistaa. Odotan innolla, että pääsen kokeilemaan. Kirjoitan siitäkin teille jutun tänne blogiin.

Biohiilestä voit lukea enemmän netistä. Tässä hyvä artikkeli: Näin muutat puutarhajätteen maanparannusaineeksi

Yritys valmistaa välineitä biohiilen valmistukseen. Linkki ei ole kaupallinen. Yritys myy Kaskinuotio tavaramerkillä tuotetta, jolla voit yhtä aikaa kokata ruokaa avotulella ja valmistaa risuistasi ekologista biohiiltä.  Aivan mahtava tuote.

Opettele sinäkin kompostoimaan

kompostointi
Kuva S. Hermann & F. Richter Pixabaystä

Kuten totesin alussa, en ole mikään diplomikompostoija. En tiedä kompostoinnin kaikkia hienouksia. Silti olen onnistunut valmistamaan valtaisan määrän omaa, ravinteikasta multaa. Eipä se kompostointi niin vaikeaa ole. Tärkeintä on, että aloittaa jostain. Kokemus opettaa kyllä, miten kannattaa edetä.

Olisi mielenkiitoista tietää miten sinä kompostoit?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Ota osaa keskusteluun

2 kommenttia

    1. Kiitos, Satu!
      Hyvä idea. Näin sellaisen kuvan tuossa kesällä ja mietin, miten saisin sen mahtumaan tontille. Huomasin että oma komposti on hiljalleen muuttumassa lahopuuksi😁. Lahopuuaita on hyödyllinen myös hyönteisille.
      Hyvää loppusyksyä sinulle!
      T Outi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *