Juutti on kuitumateriaali, joka on jäänyt hieman unohduksiin. Vaikka juuttia käytetään nykyisin erittäin paljon, kuluttajat eivät juuttia yleensä tunne. Juutin tapaisia kuituja on mielenkiintoista tutkia tarkemmin. Puuvillan tuotantoon liittyvien eettisten ja ekologisten ongelmien vuoksi kaikkien korvaavien kuitujen mahdollisuudet pitäisi kartoittaa. Tässä artikkelissa kerron tarkemmin juutin viljelystä, käytöstä sekä sen ekologisuudesta.

Mitä on juutti?

 Juuttia saadaan Corchorus kasvisukuun kuuluvien kasvien kuiduista. Chorchorukset kuuluvat malvoihin. Nimi juutti tarkoittaa sekä kasvia että kuitua ja kuidusta valmistettua tekstiiliä.  Juutti kasvaa suistomailla ja tulva-alueilla. Se viihtyy kostean kuumassa ilmastossa, seuduilla, joilla monsuunisateet kastelevat maaperän. Tällaisia alueita löytyy esimerkiksi Intiasta ja Bangladeshista.

Juutti on yksi satoisimmista kasveista. Se kasvaa noin 2,5-4 metriä korkeaksi ja tuottaa hyvin vahvaa kuitua. Itse kuidut ovat noin 1-4 metriä pitkiä ja väriltään vaaleita tai kullan keltaisia.

Juutin ominaisuudet

 Juutilla on erittäin hyvä vetolujuus ja alhainen venyvyys. Juutti on antistaattinen materiaali. Se eristää hyvin lämpöä ja ääntä sekä palauttaa kosteutta. Kasvikuituna juutti on täysin biohajoava.

Paras juuttilaatu hohtaa kuin silkki. Mitä hohtavampi kuitu, sen parempi laatu. Parhaita juuttikuituja käytetäänkin silkin korvikkeena.

Juutti sopii yhdistettäväksi monien eri kuitujen kanssa. Sitä on myös helppo värjätä kaikilla yleisimmillä värjäystekniikoilla. Juutin rakennetta voi helposti pehmentää esimerkiksi soodalla. Näin kova kuituaines taipuu hyvin jopa pehmeän villan kanssa kehrättäväksi.

Juutin historiaa

Kuten kaikkien perinteisten kuitujen, myös juutin tarina on hyvin mielenkiintoinen. Miten juutista tuli arvokas kauppatavara; kultainen kuitu, joka on nykyisin maailman toiseksi yleisin kasvikuitu heti puuvillan jälkeen?

Juutin viljely on hyvin vanha perinne. Intiassa juuttia on viljelty tuhansia vuosia. Juutista on valmistettu tekstiilejä jo 3000 vuotta sitten. Intiassa muinainen Indus laakson sivilisaatio käytti juuttia tekstiilien valmistukseen. Juutti on ollut vuosisatojen ajan osa varsinkin Itä-Bengalin kulttuuria.

Myös Britit rikastuivat aikanaan Intian juutilla. He aloittivat massiivisen juuttikaupan 1600-luvulla. Ensin kaikki juutti työstettiin käsin sillä juutti ei sopinut teolliseen tuotantoon. Juuttikuituihin alettiin lisäämään valaanrasvaa. Näin juutista saatiin sopivaa materiaalia tekstiiliteollisuuteen. Tästä alkoi juutin menestys maailmanmarkkinoilla.

Ensimmäisen maailmansodan aikaan Eurooppaan toimitettiin yli miljardi juuttisäkkiä juoksuhautoihin. Mielenkiitoista on myös se, että kaikki puuvillan pakkaamiseen tarkoitetut säkit valmistettiin aikoinaan juutista.

Juutin kultakausi oli 1700-1800-luvuilla. Juutti oli tuolloin monen Britin vaurastumisen lähde. Juutin suosio kuitenkin väheni pikkuhiljaa. Synteettisten materiaalien yleistyessä juutti katosi lähes kokonaan. Onneksi 2000-luvulla juutin arvo kuitukasvina on palannut. Juutti on taas suosittu materiaali ja siitä innovoidaan hyvin monia tuotteita.

Eri juuttilajikkeet tuottavat erilaista kuitua

Juutti on yksi maailman edullisimmista kuiduista sekä tuottajalle että ostajalle. Juuttia viljellään Etelä-Aasian tulva-alueilla monsuuniaikaan. Juutti on yksivuotinen kasvi, joka pitää istuttaa joka vuosi uudelleen. Silti se on satoisa ja tuottoisa kuitukasvi. Juuttia on olemassa kahta eri tyyppiä.

Tossajuutti

Tossajuutti tuotetaan Corchorus olitorius nimisen lajikkeen kuiduista. Tossajuuttia kutsutaan myös intianjuutiksi. Tossajuutti on väriltään kullankeltaista. Sitä kasvatetaan sekä kuiduksi että ruuaksi.

Tossajuutin lehdistä valmistetaan etenkin Lähi-Idässä suosittua ruokalajia, molokhia. Juutin lehdet ovat superterveellistä ruokaa. Niissä on paljon C-vitamiinia, rautaa, kalsiumia, beetakaroteenia sekä proteiineja. Juutin lehdet sakeuttavat kastikkeita sillä ne sisältävät runsaasti lima-aineita. Tossajuutin herkullisia syötäviä lehtiä saa ostaa Suomessakin kuivattuina etnisistä kaupoista.

Tossajuutti on juuteista pehmeintä ja silkkisintä. Hienoimpia tossajuutin kuituja käytetäänkin silkin korvikkeena. Tossajuutti on myös kaikkein vahvin juuttikuitu. Maailman suurin tossajuutin tuottajamaa on Bangladesh.

Valkojuutti

Valkojuutti tuotetaan Corchorus capsularis juuttilajikkeen kuiduista. Valkojuuttia on käytetty perinteisesti Intiassa. Valkojuutti sopii hyvin köysien ja säkkien valmistukseen sillä se on karkeampaa kuin tossajuutti. Intiassa valkojuutista on perinteisesti valmistettu riisisäkkejä.

Mihin juuttia käytetään?

Juuttia käytettiin hyvin paljon muinaisina aikoina. Vielä nykyäänkin juutti on maailman toiseksi yleisin kasvikuitu heti puuvillan jälkeen.

  • Juutista on valmistettu perinteisesti säkkejä. Jos puhun säkkikankaasta, moni ymmärtää paremmin mitä on juutti. Juutin perinteisillä tuotantoalueilla Intiassa, juutti on suosittu säkki- ja köysimateriaali.
  • Hienoimmasta juutista valmistetaan kangasta nimeltä canvas. Intiassa canvasta käytettiin suojaamaan säältä kuten polttavalta auringolta. Alkuperäinen, intialainen canvas valmistettiin aina hienoimmasta juutista. Nykyisin canvasta valmistetaan yleisesti puuvillasta.
  • Juutista valmistettu canvas on hyvin kaunis, suosittu ja arvostettu reppujen, laukkujen ja kassien materiaali.
  • Narut ja köydet ovat perinteisiä juuttituotteita
  • Juuttimatot ovat nykyisin hyvin suosittuja. Sisalin ohella juutti on yksi kestävimmistä mattomateriaaleista. Juuttia käytetään myös villamattojen pohjakankaana.
  • Juuttia käytetään hyvin paljon sisustustekstiilinä. Se sopii verhoihin, tuolinpäällisiin ja muihin sisustuskohteisiin.
  • Autojen sisätilojen verhoilu on uusi innovaatio juutin hyödyntämisessä.
  • Juuttia käytetään sellu- ja paperiteollisuudessa erikoispaperien raaka-aineena.
  • Juutti sopii hyvin biohajoavaksi geotekstiiliksi. Geotekstiilit ovat suodatinkankaita ja juurimattoja, joita käytetään maanrakennuksessa. Muovia sisältävät geotekstiilit ovat mikromuovin lähde ja niitä tulisi ehdottomasti välttää.

Juutin viljely ja ekologisuus

Juutti vaatii kasvaakseen kostean ja kuuman ilmanalan. Juutille sopiva ilmasto löytyy Etelä-Aasiasta kuten Bangladeshista sekä Intiasta. Optimi lämpötila juutin kasvattamiseen on noin 34 astetta. Sadetta pitäisi tulla 75 päivän aikana noin 1500mm. Tällaisia olosuhteita ei löydy kuin tropiikista monsuuniaikaan. Juutin kasvatus tropiikin ulkopuolella ei onnistu. Jos juuttia pitäisi kastella, mikään maailman kasteluvesi ei riittäisi. Juuttia tuotetaan vain alueilla, joilla esiintyy runsaita monsuunisateita.

Juuttia käytetään estämään tulvaeroosiota sekä suojaamaan muita viljelyksiä tulvilta.

Juutti kasvaa vesijättömailla ja hyödyttömillä tulva-alueilla. Juutin suosikkialueet ovat juuri niitä mitä muut kasvit eivät voi hyödyntää. Juuttia ei tarvitse lannoittaa, jos olosuhteet ovat oikeat. Vesi on tuonut tulva-alueille valtavan määrän ravinteita, joita juutti hyödyntää. Jos juuttia yrittää kasvattaa muualla kuin tulva-alueella, tarvitaan paljon sekä vettä että ravinteita. Juutti muuttuu silloin hetkessä ekokuidusta pahikseksi.

Juutin ekologisuus perustuu siihen, että viljelymaa sekä viljelyajankohta ovat valittu oikein. Runsaasti tulva-alueiden ravintorikasta maata, sadetta, lämpöä ja auringonvaloa saavat juutin menestymään. Luonnollisissa olosuhteissa kasvaessaan juutti on yksi ekologisimmista kuitukasveista.

Juuttia on alettu yhä enemmin käyttää puun korvikkeena sellunvalmistuksessa. Tämä vähentää metsien häviämistä ja torjuu ilmastonmuutosta. Alueet, joilla juutti kasvaa, metsäkato on suuri ongelma.

Juuttiteollisuuden arvo on nykyisin miljardeja dollareita vuodessa. Juutin viljely sekä muu tuotanto ja logistiikka antavat toimeentulon monelle kehitysmaiden köyhimmistä ihmisistä.

Onko sinulla juutista valmistettuja tuotteita?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *