Olemme pikkuhiljaa tulossa tietoisiksi muovijätteen kierrättämisongelmista ja varsinkin sen ”pois silmistä, pois mielestä” ratkaisun valheellisuudesta, jossa muovijäte lähetetään kehittyviin maihin muka kierrätettäväksi. Todellisuudessa tuo muovijäte pääasiallisesti kipataan mereen tai poltetaan ilman mitään suodatinlaitteistoja. Autonrenkaiden kierrätys on myös osa ongelmaa ja siitä kerron tässä artikkelissa.
Yhä kasvava merien muovijäteongelma
Tyynenmeren alueella on havaittu kaksi valtavaa jätepyörrettä, jotka uhkaavat koko tyynen meren alueen kalakantoja ja siten myös omaa ravintoketjuamme. Toinen kelluu Japanin ja Pohjois-Amerikan välillä ja toinen etelämpänä lähellä Filippiinejä ja Indonesiaa. Kaloista löydetään enenevässä määrin mikro- ja isompiakin muovipartikkeleita. Pisteenä i:n päällä on juuri uutisoitu Pohjoisen Atlantin jätepyörre Ruotsin rannikolla, Pohjanmerellä vain 600 kilometrin päässä Suomesta. Muovin kierrätyksestä lisää täällä.
Muovin lähettäminen kierrätettäväksi kehitysmaihin on vain osa globaalia ympäristökatastrofia. Läntinen maailmamme, joka haluaa pitää omat nurkkansa puhtaina lähettää myös suuria määriä käytettyjä autonrenkaita kierrätettäviksi kehitysmaihin.
Käytettyjen autonrenkaiden kierrätys ja kauppa
Reuters kiinnostui asiasta huomattuaan, että eteläisessä Malesiassa toukokuussa 2019 sattuneella myrkytyskatastrofilla oli suora yhteys käytettyjen autonrenkaiden kierrätykseen. Renkaista saadaan sulatusuuneissa polttamalla uutettua huonolaatuista öljyä, jota käytetään polttoaineena mm. laivoissa korvaamaan raskasta polttoöljyä sekä kotitalouksissa lämmitykseen ja ruuan valmistukseen. Prosessi tunnetaan nimellä pyrolyysi.
Käytettyjen autonrenkaiden vienti kehittyviin maihin kasvaa
YK:n tullitilastojen mukaan käytettyjen autonrenkaiden (waste tyre) kauppa on lähes kaksinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana. Vastaanottomaina ovat erityisesti kehittyvät maat kuten Intia ja Malesia.
Englanti on tällä hetkellä suurin yksittäinen viejä Italian ja USA:n seuratessa kannoilla. Intia on suurin ostaja 32 % osuudella viime vuoden tilastojen mukaan. Kuinka paljon Englannin ja Italian viennissä on mukana muiden EU- maiden renkaita, emme tiedä.
Useimmille kehittyneille maille on halvempaa lähettää renkaat muualle kuin järjestää kierrätys itse. Kumijätteen kauppa kasvoikin kahteen miljoonaan tonniin vuonna 2018, määrä joka vastaa noin 200 miljoonaa autonrengasta. Vuonna 2013 määrä oli 1,1 miljoonaa tonnia.
Autonrenkaiden kierrätys on kallista ja vaikeaa
Monissa maissa, mukaan lukien Kiina ja USA, käytettyjen renkaiden ongelmaa pyritään myös ratkomaan omin voimin kuten yksinkertaisesti täyttämällä kaatopaikkoja, rouhimalla renkaita asfaltin raaka-aineeksi tai tuottamalla itse halpaa polttoainetta sementti- ja paperitehtaille. Määrä on kuitenkin laskussa ja kumijätteen kansainvälinen kauppa kasvaa jatkuvasti. Suomi ja ilmeisesti muutkin pohjoismaat kierrättävät omat rengasjätteensä esimerkillisesti, Tullin tilastojen mukaan Suomesta ei viety lainkaan kumijätettä vuosina 2017 – 2018. Suomi – kuten muutkin pohjoismaat – pystyy ilmeisesti hyödyntämään rengasrouhetta laajojen tieverkostojen kunnossapidossa.
Kumijätteen vientiä ei ole rajoitettu EU:ssa
Vaarallisen jätteen vientiin tai siirtoon EU:n tai OECD:n jäsenvaltioihin tarvitaan kirjallinen ennakkoilmoitus eli jätteensiirtolupa. Vaarallisen jätteen vienti EU- tai OECD -maiden ulkopuolelle on kielletty. Baselin Yleissopimus (Basel Convention), jossa määritellään vaaralliset jätteet ja niiden maarajaa ylittävien siirtojen valvonta, ei kuitenkaan luokittele käytettyjä autonrenkaita vaaralliseksi jätteeksi vaan niitä koskee ns. vihreän jätteen ohjeistus, jossa pelkkä siirtoasiakirjan täyttö ja jätteen hyödyntäjän kanssa tehtävä sopimus riittävät. Muu Eurooppa tulee siis enenevässä määrin lähettämään rengasjätteensä kierrätettäväksi kehittyviin maihin.
Autonrenkaiden kierrätys kehittyvissä maissa on kontrolloimatonta
Monet Intian ja Malesian renkaiden kierrätyslaitoksista täyttävät paikalliset normit koskien jätteiden kierrätystä ja päästörajoja. On kuitenkin arvioitu, että yksin Intiassa yhtä normit täyttävää kierrätyslaitosta kohden löytyy 10 -tai enemmän- niin kutsuttua takapihan laitosta, jotka eivät noudata mitään säännöksiä tai normeja. Käytetyt autonrenkaat ovat lähes ilmaista materiaalia, joten liiketoiminnan aloittaminen on suhteellisen helppoa. Tarvitaan vain n. 30.000 US dollaria maksava kiinalainen laitteisto ja raaka-aine on lähes ilmaista. Hinta ei sisällä minkäänlaisia savukaasujen puhdistuslaitteita.
Varsinaiset sääntöjä noudattavat polttolaitokset puhdistuslaitteineen maksavat miljoonia.
Intian pyrolyysituotanto
Intian hallituksen heinäkuussa 2019 teettämän tutkimuksen mukaan maassa oli 637 lisensioitua pyrolyysilaitosta joista 270 eivät täyttäneet ympäristönormeja. Lisensioimattomien laitosten lukumäärä eri arvioiden mukaan on tuhansia ja määrä kasvaa jatkuvasti.
Nabipur Intian pohjoisosassa on muuttunut lyhyessä ajassa rauhallisesta maataloutta harjoittavasta kylästä renkaita polttavaksi, saasteita ympäristöönsä levittäväksi pesäkkeeksi. Kylässä toimii tällä hetkellä toistakymmentä luvatonta laitosta, jotka vähät välittävät luvista ja ympäristölainsäädännöstä.
Paikallisväestön inhimilliset kärsimykset ovat sanoinkuvaamattomat
Pyrolyysilaitteistoissa ei ole päästöjä puhdistavia suodattimia lainkaan. Kyläläiset kärsivät monenlaisista hengityselintensairauksista, silmävaivoista ja myrkytysoireista. Laitosten työntekijät nukkuvat laitosten välittömässä läheisyydessä. Heidän ihonsa ja vaatteensa ovat mustan noen peitossa kuten laitosten ympäristö. Myrkyllinen noki leviää kylään ja ympäröiville viljelyksille. Myrkyllinen savu ja noki sisältää lukuisia ihmiselle haitallisia ja syöpää aiheuttavia, hengenvaarallisia aineita. Paikalliset kauppiaat myyvät laitoksille ulkomailla valmistettuja, siis tuontirenkaita raaka-aineeksi.
Tappava savusumu riivaa Intian miljoonakaupunkeja
Yle uutisoi 4.11.2019: ”Delhissä (Intiassa) suljettiin koulut ilmansaasteiden vuoksi, ulkona liikkumista ei suositella, tappava savusumu ei näytä hälvenevän”. Delhi on saanut kyseenalaisen kunnian olla maailman saastunein kaupunki. Sen ilman pienhiukkasten määrä on seitsemän kertaa suurempi kuin esimerkiksi Pekingissä, joka on myös tunnettu saasteistaan. Renkaidenpolttolaitoksilla on osuutensa Delhin huonossa ilmanlaadussa.
Nabipur on vain esimerkki
Sekä Nabipur, pieni kyläpahanen, että Delhi, Intian pääkaupunki, joita käytettiin esimerkkeinä ovat kaksi asutuskeskusta pohjoisemmassa Intiassa. Intian rannikoilla on lukuisia kaupunkeja, joissa on satama ja jonne tuotavat rengaslastit puretaan. Lisäksi Intia on tiheästi asuttu maa eli voimme olettaa, että laitonta renkaanpolttoa tapahtuu joka puolella Intiaa.
Malesian tilanne
Johorin osavaltiossa eteläisessä Malesiassa on myös vastaava ongelma. Renkaanpolttolaitoksia on noussut kuin sieniä sateella halvan laivoissa käytettävän polttoaineen kasvavan kysynnän johdosta. Laitoksia, niiden toimintaa eikä päästöjä valvo kukaan. Bangladeshilaiset siirtotyöläiset asuvat vajoissa polttouunien välittömässä läheisyydessä. Polttouuneihin syötetään Singaporesta ja Australiasta peräisin olevia renkaita. Työnantaja ei tarjoa minkäänlaisia hengityssuojaimia.
Pyrolyysilaitokset suoltavat kammottavan määrän myrkkyjä ilmaan
Renkaiden poltto ilman asiamukaista päästöjen suodatusta vapauttaa lukemattoman määrän myrkyllisiä kemikaaleja, kaasuja sekä pienhiukkasia ilmaan ja ympäristöön. Lyhyen ajan altistuminen näille myrkyille aiheuttaa ihmiselle iho- ja silmäoireita sekä hengitystietulehduksia. Pitkäaikaisempi altistuminen voi aiheuttaa sydänkohtauksia sekä mm. keuhkosyöpää. Renkaan poltossa syntyvässä savussa on todettu olevan mm. dioksiineja, rikin oksideja sekä useita raskasmetalleja kuten elohopeaa ja arsenikkia.
Renkaiden polttolaitokset tuottavat uskomattoman paljon myrkyllisiä päästöjä ympäristöönsä. Ilma on sakeana myrkkykaasusta ja ympäröiviä vesistöjä käytetään likavesiviemäreinä. Tuontielintarvikkeissamme saattaa olla jäämiä näistä myrkyistä.
Valmistusprosessissa syntyvä lopputuote, halpa öljy, jota käytetään kotitalouksissa, teollisuuslaitoksissa sekä laivoissa ei ole mitään puhdistettua, vähän saastuttavaa polttoainetta. Laivat, joissa sitä käytetään eivät ole varustettu rikkipesureilla.
Toimenpiteitä on ”suunnitteilla”
Australia ja Englanti kertovat Reutersin mukaan ”suunnittelevansa toimenpiteitä” joilla voitaisiin paremmin valvoa käytettyjen renkaiden vientiä. Maat vetoavat Baselin yleissopimukseen, jonka mukaan käytetyt autonrenkaat eivät ole luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi.
Intia ilmoittaa harkitsevansa pyrolyysilaitosten kieltämistä tai ainakin säännösten tiukentamista.
Suomi ja muut Pohjoismaat hoitavat autonrenkaiden kierrätyksen esimerkillisesti
Euroopan Unioni edellyttää renkaiden myyjiltä vastuullisuutta, joka tarkoittaa toimivan palautusjärjestelmän olemassaoloa. Kuluttajille tarkoitettuja renkaiden vastaanottopisteitä löytyy esim. Suomesta esimerkillisesti ja renkaiden kierrätettävyys onkin Suomessa maailman huippua. Palautusjärjestelmä ei sinänsä estä renkaiden jälleenvientiä esim. EU:n ulkopuolelle.
Pyrolyysi on kasvavaa liiketoimintaa kehitysmaissa
Renkaiden poltto liiketoimintana myös laajenee muualle kehitysmaihin. Halpoja pyrolyysilaitoksia pystytetään mm. Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan ja muualle Aasiaan. Kasvava liiketoiminta tarvitsee kasvavaa raaka-ainelähdettä, joten käytettyjen autonrenkaiden maailmankauppa tulee kasvamaan.
EU:n parlamentin olisikin aika herätä ja vaatia käytettyjen autonrenkaiden viennin kieltoa ja pyrolyysilaitosten kieltämistä maailmanlaajuisesti.
Mitä tunteita tämä artikkeli sinussa herättää? Kerro kommentilla oma näkemyksesi!
Poltan ite gummit hakelaitoksessa. Palavat puhtaasti. Ei tarvitse viedä Intian örkeille. Meillä on sentään katalysaattori ja separaattori. Sekä seuraan savukaasuja. Analyysi on ollut aina puhdas. Co 0.2 cu cr pd ja pb 0. Olefiinit on ollu siinä 5-10ppm mutta nesteen jalostamokin pästää enemmän.