Pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen, sinikukkainen kasvi. Pellavalla on kaksi käyttötarkoitusta; siitä saadaan öljyä ja kuitua. Nykyisin pellava on jäänyt melkein kokonaan öljykasviksi monestakin syystä. Pellavalla on kuitenkin takanaan pitkä historia tärkeänä kuitukasvina. Pellavan suosio on nyt selkeästi nousussa. Se mielletään ekologiseksi vaihtoehdoksi vesisyöpölle puuvillalle. Miten ekologinen materiaali on pellava? Lähdemme nyt avaamaan pellavan viljelyä ja tuotantoa.

pellava
Kuva freestocks.org on Unsplash

Suomessa pellavalla on pitkät perinteet

Pellava on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista. Vanhimmat havainnot pellavasta on 9000 vuoden takaisesta Syyriasta.

Pellavaa on hyödynnetty Suomessa kivikaudelta lähtien. Pellava on ollut Suomen tärkein kuitukasvimme aina 1900-luvulle asti. Suomessa on viljelty sekä kuitupellavaa että öljypellavaa. Ne ovat kaksi eri lajiketta. Nykyisin niitä ei käytetä ristiin kuten ennen. Pellavaa on myös käytetty tärkeänä rohtokasvina. Sen merkitys on ollut Suomessa varsin keskeinen.

Pellavasta valmistettiin ennen lähes kaikki tekstiilit. Talot olivat omavaraisia myös tekstiilikuitujen suhteen. Samat pellavalakanat kestivät sukupolvelta toiselle.

Pellavasta valmistettiin karkeampaa rohdinpellavaa, jota käytettiin esimerkiksi säkkien materiaalina, pyyhkeissä ja köyhän kansan liinavaatteina. Aivinapellava oli hienosäikeistä pellavalankaa, josta kudottiin kangasta esimerkiksi hinompiin lakanoihin, puseroihin ja pöytäliinoihin.

Suomessa pellavatekstiileihin erikoistuneita yrityksiä

Lapuan kankurit

Jokipiin pellava

Pellavan viljely

Toisin kuin puuvilla, pellava ei vaadi kasvaakseen kastelua. Se on vähään tyytyväinen, kuivan ja aurinkoisen maan kasvi. Pellava kasvaa parhaiten lauhkeassa ilmastossa Euroopassa. Esihistoriallinen Eurooppa onkin pellavan alkukoti. Paras kuitupellava tulee nykyisin Belgiasta, Hollannista ja Ranskasta. Suurin tuottajamaa tällä hetkellä on kuitenkin Kiina.

Pellavan työstö kuiduksi ei vaadi myrkyllisiä aineita

Monia kuituraaka-aineita on hankala työstää. Selluloosa vaatii erityisen myrkyllisiä kemikaaleja, jotta siitä syntyy viskoosia. Pellavalla näin ei ole. Keski-Euroopan pellavaviljelmillä kuitupellava kaadetaan pellolle, kun se on riittävän pitkää. Mitä pitempi korsi, sitä parempi kuitu. Sateen, auringon ja tuulen vuorottelu saa pellavan kuoren karstoittumaan ja irtoamaan. Kaadettu pellava saattaa viipyä pellolla jopa 6 viikkoa. Sen jälkeen se viedään karstattavaksi.

Suomessa aikoinaan pellavanviljely oli ihmistyövoimaa vaativaa puuhaa. Pellavankorjuussa pellava revittiin käsin nippuina maasta niin että juuretkin lähtivät mukana. Niput aseteltiin pystyyn ja sidottiin oljilla tiiviisti yhteen. Sen jälkeen pellavat riivittiin eli poistettiin siemenkodat. Siemenet otettiin tietysti talteen. Niistä tehtiin öljyä.

Pellavaniput vietiin likoamaan kirkasvetiseen järveen 3 viikoksi. Siellä pellava valkeni kaniin valkoiseksi ilman kemikaaleja. Kun pellavat nostettiin järvestä, ne asetettiin aidalle kuivumaan. Loppu kuivatus tapahtui lämmitetyssä riihessä. Lopuksi pellava loukuttiin eli siitä poistettiin kaikki kuoriosat. Pellavakuitu jaettiin huonompilaatuiseen rohdinpellavaan ja huippulaatuiseen aivinaan. Lähde pellavankorjuun historiikkiin löytyy täältä.  Nummijärvi.fi sivulla kerrotaan paljon lisää pellavan historiasta. Kannattaa lukea.

Myös nykyisin pellavaa pystytään käsittelemään hyvin luonnonmukaisesti ilman kemikaaleja.

Pellavan ominaisuudet puolustavat sen ympäristöystävällisyyttä

pellavainen-kattaus
Kuva Annie Spratt on Unsplash

Pellava on sopeutunut hyvin alueille, joilla se on kasvanut jo tuhansia vuosia. Vaikka kyseessä ei olisikaan varsinainen ekopellava, onnistuu viljely hyvin vähillä torjunta-aineilla. Pellava vaatii YK:n Elintarvike- ja Maatalousjärjestön mukaan 13 kertaa vähemmin torjunta-aineita kuin esimerkiksi peruna. Sitä siis soisi viljeltävän enemmin.

Pellava vaatii erittäin vähän vettä kasvaakseen. Se viihtyy kuivilla mailla ja aurinkoisilla paikoilla.

Pellavan tuotanto muistuttaa yhä edelleen satojen vuosien takaista käytäntöä. Pellavan tuotantoa ei voida koneellistaa täysin. Pellavan tuotanto vaatii runsaasti ihmistyövoimaa. Siksi sen tuotannosta suurin osa on Kiinassa, missä työvoima on halpaa. Pellavatekstiilin vastuulliseen tuotantoon pitää siis kiinnittää erityistä huomiota sillä Kiina on ollut perinteisesti ongelmallinen tuottajamaa.

Pellava on hyvin kestävä materiaali.

Olen itse nukkunut lapsuuteni joskus 100 vuottakin vanhoissa pellavalakanoissa. Kestävät pellavalakanat kulkeutuivat sukupolvelta toiselle. Vain nimikoinnista saattoi päätellä, kuka esiäideistä oli kutonut kankaan.

Pellava paranee pesu pesulta

Pellava muuttuu pehmeämmäksi ja taipuisammaksi mitä useammin sitä pestään. Ennen pellavasta valmistettiin myös alusvaatteet. Se kertoo paljon materiaalin ominaisuuksista.

Pellavan värit miellyttävät silmää

Pellava on luonnostaan kaunis tekstiilinä. Se ei vaadi värjäämistä eikä pintakäsittelyä ollakseen näyttävä ja trendikäs. Pellavan luonnonläheiset värit kuten norsunluu, ecru, kellanruskea ja harmaa sopivat nykyaikaiseen, luonnonläheiseen, ajattomaan tyyliin.

Jos jostain syystä haluat pellavasi valkoisena, astuvat voimakkaat myrkyt mukaan kuvioihin. Suosittelen valitsemaan kauniin, luonnollisen värisen pellavatekstiilin. Pellava tulee kuitenkin pesu pesulta valkoisemmaksi.

Pellava on viileä materiaali, joka sopii kesään ja lämpimään ilmanalaan

Se imee kosteutta ja tuntuu viileältä iholla. Vaikka pellava imeekin kosteutta, se ei pidättele sitä kuiduissaan kuten puuvilla. Pellava kuivuu hetkessä ja on taas miellyttävä päällä.

Pellavatekstiilin hoito

lautasliina
Kuva Debby Hudson on Unsplash

Ennen niin helppohoitoisesta pellavasta on nykyisin tullut ongelma pyykkäreille. Pellavatekstiilit nimittäin vihaavat pesukoneita ja etenkin kuivausrumpuja. Pellavatekstiilit jäivät pois käytöstä silloin kun pyykkipadat vaihtuivat pesukoneisiin. Varsinkin täysautomaattikoneet eivät ymmärrä pellavan sielunelämää lainkaan.

Pellavan eräs todella hyvä ominaisuus on sen lämmönkestävyys

Pellava kestää vaikka keittämistä (en kuitenkaan suosittele). Aikoinaan pellava pestiin aina padassa hauduttamalla. Kuumassa vedessä irtosivat kaikki mahdolliset tahrat vaatteista ja muista tekstiileistä. Pellava kestää emäksisiä pesuaineita hyvin. Hienopesuaineita ei kannata käyttää pellavaa pestessä.

Pellava ei pidä pesukoneista

Pellavan pesu koneessa on ongelma. Konepesu rasittaa kohtuuttomasti kuitua. Pellava ei kestä sitä, että se pyörii koneessa tuntitolkulla ees sun taas. Konepesussa pellavasta irtoaa paljon kuituja. Pellavan konepesussa kannattaakin käyttää hidasta käyntirytmiä ja lisätä manuaalisesti veden määrää, jos mahdollista. Jos lisäät veden määrää, täytä kone vain puolilleen.

Pulsaattoripesukone

Paras pesukone pellavatekstiilien pesuun olisi pulsaattoripesukone. Pesutoiminto kestää näissä koneissa vain 5-10 minuuttia ja pesun voi toistaa manuaalisesti halutessaan.

Pulsaattoripesukoneiden soisi yleistyvän ympäristötietoisuuden myötä. Pulsaattorikoneissa pellavakin saisi hellävaraisen arvoisensa pesun.

Linkous

Pellavaa ei saa lingota liian voimakkaasti. Itse en linkoa lainkaan pellavaa. Pellava on kosteana vahvaa mutta aika venyvää. Vältä kaikkea vääntämistä. Henkarinjäljet jäävät herkästi näkymään pellavavaatteeseen. Tasokuivaus onkin paras tapa kuivata pellavapusero. Pellavaiset housut tai hameen voit ripustaa vyötäröstä kuivumaan. Kuivuessaan pellavaan tulee tosi helposti venymiä ja painaumia.

Pellavaiset lakanat ja pöytäliinat

Suuret tekstiilit kuten pellavalakanat on pakko kuivattaa telineessä roikottaen. Varo kuitenkin telineen jättämiä painaumia. Jos lakana pääsee rutikuivaksi telineessä, sinun on todella vaikea saada painaumia pois. Siksi siirtele lakanaa kuivumisen aikana. Seuraavassa pesussa painaumat tietysti häipyvät.

Kuivausrumpu on ehdottomasti kielletty pellavatekstiileiltä

Älä koskaan laita pellavaa kuivausrumpuun. Pellava ei kestä rumpua vaan ohenee ja veltostuu rumpukuivauksessa. Ongelma ei ole lämpötila vaan liike.

Pellavapyykin jälkikäsittely

aterimet
Kuvaaja Maria Ilves on Unsplash

Pellavatekstiilin silitys mielletään työlääksi, sillä pellava rypistyy herkästi. Siitä ei kannata huolestua. Varsinkin pellavaisten lakanoiden ja pyyhkeiden käsittely on helppoa, jos käytössäsi on mankeli. 100% pellavakangas on helppo mankeloida. Mankeloitava tekstiili tulee olla aina sopivasti nihkeä. Älä kuitenkaan mankeloi rohdinpellavaa sillä se menettää mankelissa rustiikin luonteensa. Rohdinpellavatekstiilit kannattaa kuivattaa tasolla.

Pellavaiset puserot ja housut vaativat silityksen. Voit silittää pellavaa raudan kuumimmalla lämpötilalla. Pellava siliää oikeastaan vain todella kuumalla raudalla. Vaatteen tulisi olla hieman nihkeä silitettäessä. Näin rypyt oikenevat hetkessä. Itse olen roiskinut silitettävälle pellavavaatteelle hieman vettä, laittanut sen pariksi tunniksi muovipussiin ja silittänyt vasta sitten. Näin pellavavaate on sopivan nihkeä.

Olen aikaisemmin kirjoittanut artikkelin villasta. Käy lukemassa!

Pellavaa soisi löytyvän useammin vaatekaapeista

Pellavatekstiilit ovat todella suositeltavia. Niiden hoitoa ei kannata turhaan pelätä. Pellava on reilu askel kohti ekologisempaa elämää. Se on parempi vaihtoehto epäekologiselle puuvillalle. Pellavavaate on hintava mutta kestävä. Meidän on turha olettaa, että halvalla saisimme ympäristöä kunnioittavia vaihtoehtoja. Uskoisin että tulevaisuudessa joudumme maksamaan tuotteista enemmin.

Oletko sinä käyttänyt pellavaa? Kerro kokemuksistasi kommenttiosioon!

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *