Olet varmasti miettinyt, miksi luomua kannattaa suosia? Onko luomuelintarvikkeet oikeasti puhtaampia ja turvallisempia kuin tavanomaisesti tuotetut? Mikä on ero tavanomaisesti tuotetun ja luomun välillä? Nykypäivän kuluttaja on huolissaan ruokaturvallisuudesta ja ympäristöstämme aivan eri tavalla kuin kuluttaja jokunen vuosikymmen sitten. Myös tietoisuus eri lisäaineiden ja kemikaalien käytöstä ja vaikutuksesta on levinnyt laajalti ja osaamme vaatia entistä puhtaampaa, lisäaineetonta ruokaa, joka on kasvatettu ilman ympäristölle tai ihmiselle vaarallisia kemikaaleja.
Samanaikaisesti kuluttajien puhtaampaa ruokaa osoittaman kiinnostuksen kasvaessa, on myös ympäröivä yhteiskunta aktivoitunut. Sekä kotimaiset että EU:n valvovat elimet pitävät huolta siitä, että elintarvikkeiden tuotantoketjumme ei sisällä terveydelle vaarallisia kemikaaleja ja säilöntäaineita. Lisäksi EU:n tasolla valvonta huolehtii siitä, että Unionin alueelle ei tuoda eikä täällä myydä terveydelle vaarallisia elintarvikkeita. Jatka lukemista niin tiedät, miten luomutuotetut elintarvikkeet eroavat tavanomaisesti tuotetuista elintarvikkeista.
Millä kriteereillä kasvinsuojeluaineita elintarviketuotannossa valvotaan?
Kasvinsuojeluaineiden valvonta koskee hallinnonalaa, joka työllistää noin 5000 ihmistä. Suomessa on riittävästi kasvinsuojelukemikaalien käyttöä valvovia henkilöitä ja virastoja. Yksikään näistä virastoista ei kerro miksi luomua kannattaa suosia. Katsotaanpa seuraavaksi, miten Suomessa kasvinsuojeluaineita elintarviketuotannossa valvotaan.
Jos sinusta tuntuu, että et jaksa lukea loputonta luetteloa virastoista ja toiminnoista läpi en todellakaan ihmettele. Olen tässä luetellut nämä virastot vain osoittaakseni, että valvontaa on taatusti riittävästi.
Kaikkein tärkein ja keskeisin valvova elin on Ruokavirasto
Suomen elintarvike- ja ruokaturvallisuutta valvoo v. 2019 alussa perustettu Ruokavirasto, joka muodostettiin yhdistämällä Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto sekä osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskuksen toimintoja.
Ruokavirasto ilmoittaa tehtävikseen
- edistää ja valvoa ja tutkia elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua,
- edistää, valvoa ja tutkia eläinten terveyttä ja hyvinvointia
- edistää, valvoa ja tutkia kasvinterveyttä
- edistää, valvoa ja tutkia maa- ja metsätalouden tuotantoon käytettäviä lannoitevalmisteita, rehuja ja kasvinsuojeluaineita ja lisäysaineistoja eli siemeniä ja taimiaineistoa.
Ruokavirasto myös
- Vastaa Euroopan Unionin maataloustuki- ja maaseuturahastojen varojen käytöstä Suomessa,
- Toimii EU:n maksajavirastona ja huolehtii EU- ja kansallisten tukien – viljelijätukien, hanke-, yritys- ja rakennetukien sekä markkinatukien toimeenpanosta.
- Kehittää ja ylläpitää maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmiä,
- Kehittää sähköisiä asiointipalveluja,
- Ylläpitää ja kehittää oman toimialan rekistereitä sekä
- Tuottaa tietohallinnon palveluita maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille sekä muille julkishallinnon tahoille.
Maa- ja Metsätalousministeriön hallinnonala
Maa- ja Metsätalousministeriön hallinnonala kattaa seuraavat toiminnot:
- maa- ja puutarhatalouden,
- maaseudun kehittämisen,
- metsätalouden,
- eläinlääkintähuollon,
- eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan
- kalatalouden.
Maa- ja Metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluu seuraavat julkishallinnolliset virastot
- Ruokavirasto,
- Luonnonvarakeskus Luke,
- Maanmittauslaitos,
- Suomen Riistakeskus,
- Metsähallitus,
- Suomen Metsäkeskus,
- Suomen Ympäristökeskus SYKE,
- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä
- Turvallisuus- ja Kemikaalivirasto Tukes.
Maa- ja Metsätalousministeriö ilmoittaa keskeisiksi hallinnonalansa tavoitteiksi mm. ”Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyvyn parantaminen” sekä ”Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä”.
Miten nämä lukuisat virastot valvovat kasvinsuojeluaineiden käyttöä?
Ruokaviraston lisäksi Maa- ja Metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluva Tukes eli Turvallisuus- ja Kemikaalivirasto seuraa eri kasvinsuojelu- ja säilöntäkemikaalien turvallisuutta ja käyttöä. Tukes ilmoittaa tehtäväkseen ”edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta”.
Molemmat virastot seuraavat EU:n direktiivejä ja suosituksia tarkasti kuten koko Maa- ja Metsätalousministeriön hallinnonala. Kansallista, omaan kotimaiseen tutkimukseen perustuvaa ohjeistusta tai kieltoja koskien kasvinsuojeluaineita ja niiden käyttöä elintarvikkeissa ei ole.
Ruokavirasto valvoo yhteistyössä kuntien kanssa Suomen ulkopuolelta tuotavien eläinperäisten elintarvikkeiden turvallisuutta. Tulli puolestaan valvoo ei-eläinperäisten elintarvikkeiden tuontia sekä EU:n sisä- että ulkokaupassa. Myös nämä tuontielintarvikkeiden valvontatoimet perustuvat täysin EU:lta peräisin olevaan ohjeistukseen.
Kuluttaja- ja Kilpailuvirasto ei ota kantaa elintarvikkeiden mahdolliseen myrkyllisyyteen:
”Turvallisuus- ja Kemikaalivirastoon (Tukes) voi tehdä ilmoituksen vaarallisesta tavarasta tai palvelusta. Kunnan elintarvikevalvontaan voi ilmoittaa elintarvikkeen epäkohdista” kertoo Kuluttaja- ja Kilpailuviraston internetsivut.
EU:n Kemikaalivirasto ja kasvinsuojeluaineet
Kolme pahinta ja eniten sairastumisia ja kuolemia aiheuttaneita kasvinsuojeluaineita, siis myrkkyjä, ovat parakvatti, klorpyrifossi sekä glyfosaatti.
Parakvatti
Parakvatti (paraquat) on erittäin myrkyllinen rikkaruohomyrkky, joka aiheuttaa suurempina pitoisuuksina kuoleman ja altistuminen mm. Parkinsonin tautia. Sen käyttö on Euroopan Unionin alueella kielletty. Se kiellettiin Suomessa jo v. 1985 mutta Suomen liittyminen Euroopan Unioniin toi aineen takaisin ruokapöytiimme. EU kielsi sen v. 2007 mutta se on edelleen käytössä mm. Yhdysvalloissa. Tullilaboratorion tehtäväksi jää valvoa tuontielintarvikkeiden myrkkypitoisuuksia.
Klorpyrifossi
Klorpyrifossi on tuholaismyrkky, joka aiheuttaa pieninä annoksina neurologisia oireita ja pitkäaikaisessa altistuksessa neurologisia oireita, kehitysvammaisuutta ja autoimmuunijärjestelmän häiriöitä. Suurena annoksena se voi aiheuttaa äkillisen kuoleman. Aineen epäillään aiheuttaneen useiden turistien kuoleman Thaimaassa v. 2011. Se on edelleen käytössä monissa maissa, mm. Yhdysvalloissa maataloudessa. Jotkin maat kuten Ruotsi on kieltänyt aineen käytön jo v. 2008 mutta EU:n sisällä kulkevat elintarvikkeet ovat riski – esim. Italialaiset omenat, joita vietiin Ruotsiin, sisälsivät 10 kertaa sallitun määrän ko. torjunta-ainetta. Asia tuli ilmi satunnaistarkastuksessa v. 2016. EU on ilmeisesti harkitsemassa aineen kieltämistä koska ennakkotietojen mukaan asiasta tullaan päättämään tammikuussa 2020 ja näyttäisi siltä, että Euroopan Ruokaturvallisuusviranomainen (EFSA) ei puolla aineen jatkokäyttölupaa. Suomessa sen käyttö on ollut sallittua EU:n määräysten mukaisesti.
Glyfosaatti
Glyfosaatti on tullut tunnetuksi Yhdysvalloissa alkaneista oikeudenkäynneistä, joissa Monsanto -yhtiö on tuomittu maksamaan satojen miljoonien dollarien korvauksia puutarhureille, jotka ovat altistuneet yhtiön rikkakasvien torjunta-aineelle nimeltään Roundup. Puutarhurit ovat sairastuneet syöpiin.
Yhdysvaltalaiset tuomioistuimet ovat alkaneet määrätä ennätyksellisiä korvauksia Monsanton maksettavaksi sen jälkeen, kun saksalainen kemian jätti osti sen v.2018 63 miljardilla dollarilla. Ennen yrityskauppaa Monsanto yleensä voitti oikeussaleissa sitä vastaan nostetut kanteet.
Bayerin pörssikurssista on sulanut yrityskaupan jälkeen 30%, noin 8 miljardia dollaria. Uusia haasteita oli nostettu heinäkuuhun 2019 mennessä n. 18400 kpl. Yrityskauppaa on kutsuttu maailman huonoimmaksi koskaan.
Maailman terveysjärjestö WHO pitää glyfosaattia terveysriskinä ja katsoo sen voivan aiheuttaa syöpää. Euroopan Kemikaalivirasto taasen luokittelee glyfosaatin turvalliseksi.
Suomessa glyfosaatti luokitellaan turvalliseksi
Glyfosaatti on Suomen yleisin rikkakasvimyrkky ja sitä käytetään lähinnä peltoviljelyssä. YLE:n mukaan (25.3.2019) Suomen maatalous- ja kemikaaliviranomaiset eivät ole huolissaan glyfosaatin mahdollisista haitoista terveydelle. Tukesin mukaan Suomalaiset viljelijät käyttävät kasvinsuojeluaineita vastuullisesti ja Tukesin ohjeita noudattaen.
Maanviljelijöiden etujärjestö MTK luottaa EU:n linjaukseen, jonka mukaan glyfosaatti ei aiheuta syöpää, jos sitä käytetään oikein.
Aasiassakin herätään
Thaimaan Vaarallisten Aineiden Komitea (Thailand Hazardous Substances Committee) äänesti 22.10.2019 kolmen vaarallisen maatalouskemikaalin kiellon puolesta. Aineet ovat edellä mainitut parakvatti, klorpyrifossi ja glyfosaatti. Aineiden käyttökielto astuu voimaan 1.12.2019.
Thaimaan Kansallisen Terveyden ja Turvallisuuden Toimisto, organisaatio, joka huolehtii kansallisesta terveydenhuoltojärjestelmästä, kertoo että vuosien 2016 – 2018 välillä hoidettiin 14528 ihmistä Thaimaan sairaaloissa, jotka kärsivät eriasteisista maatalouskemikaalien aiheuttamista myrkytysoireista.
Altistuminen johti lisäksi 1786 ihmisen kuolemaan. 30 % näissä kuolemissa voitiin heti osoittaa altistuminen kemikaaleille syyksi menehtymiseen. Lopuissa 70 % oli altistuminen vähintäänkin osasyy. Thaimaa käyttää joka vuosi yli 20 miljoonaa bahtia näiden potilaiden hoitoon. Luvuissa eivät ole mukana ne ihmiset, joilla on oma, joko vakuutukseen tai johonkin muuhun omaan hoitotakuuseen perustuva hoitojärjestelmä.
Thai-PAN organisaatio testasi yksityisesti ihmisten kemikaalitasoja
Kuluttajien terveyttä valvova Thai-PAN -niminen ei-julkinen organisaatio (NGO) joka kampanjoi elintarviketurvallisuuden puolesta, analysoi 621 satunnaisen kävijän verinäytteet Thaimaan Yrtti- ja Ruokamessuilla, jotka pidettiin syyskuussa 2018. Luettuasi seuraavan, ymmärrät varmasti, miksi luomua kannattaa suosia.
Testitulokset kertoivat karuja lukuja: 62 % kävijöillä oli veressään tuholaismyrkkyjä tasolla, jotka luokitellaan riskiksi ja 19 % esiintyi tuholaismyrkkyjä haitallisella tasolla. Nämä tulokset kertovat selkeästi sen, että kasvinsuojeluaineita eli tuholaismyrkkyjä on levinnyt laajalti ja kontrolloimattomasti jokapäiväisiin elintarvikkeisiin.
Yhdysvallat, joka myy vuosittain 2,4 miljardin dollarin edestä maataloustuotteita Thaimaahan, varoitti että torjunta-aineiden kieltämisellä tulisi olemaan ”vakavia seurauksia Thaimaan elintarviketuontiin kuten soijapapujen ja vehnän ostoon Yhdysvalloista”.
Thaimaa aikoo myös kieltää elintarvikkeiden tai niiden raaka-aineiden tuonnin, joissa esiintyy jäämiä tuholaismyrkyistä. Thaimaan hallinto puolustaa kantansa ja aikoo pitää kiinni tuholaismyrkkyjen kiellosta. Heidän mukaansa on kyse maanviljelijöiden ja kuluttajien terveydestä.
Suomessa me noudatamme pelkästään EU:n suosituksia
Olemme Suomessa täysin viranomaisten armoilla, jotka noudattavat pelkästään EU:n suosituksia koskien tuholaismyrkkyjen käyttöä elintarviketeollisuudessa.
Hyvää on se, että parakvatti ja klorpyrifossi on kielletty EU:ssa vuoden 2019 lopulla. Tosin haitallisia määriä klorpyrifossia esiintyy vieläkin EU:n ulkopuolelta tuotavissa hedelmissä, riisissä ja mausteissa. Glyfosaatti ilmeisesti on tullut jäädäkseen EU alueelle. Saksalainen kemian jätti Bayer tuskin sallii Roundupin kieltämistä omilla kotimarkkinoillaan. Bayerilla on tuhansia ja taas tuhansia, ei pelkästään saksalaisia osakkeenomistajia vaan myös pankkeja ja muuta teollisuutta takanaan. Lobbausvoimat ovat valtavat.
Kuka puolustaa Suomessa kuluttajaa kasvinsuojelumyrkyiltä?
Kuluttajien puolta pitävä taho puuttuu Suomesta täysin. Kuka mittaa meidän veremme myrkkypitoisuuksia? Mistä tiedämme, mikä on paljon ja mikä on vähän? Missä elintarvikkeissa tuholaismyrkkyjä tai jäämiä esiintyy ja missä taas ei?
On siis syytä harkita luomuelintarvikkeita uudelleen. Ne maksavat vähän enemmän mutta niiden tuotannossa ei saa käyttää myrkyllisiä torjunta-aineita. Tosin Ruokavirasto ilmoittaa, että tälläkin hetkellä luomutuotannossa sallitaan kasvitauteja vastaan käytettäväksi 10 eri torjunta-ainetta, ja tuhoeläimiä vastaan 24 eri torjuntavalmistetta. Ne ovat kuitenkin luonnon omia valmisteita eivätkä synteettisiä myrkkyjä.
Vaikka tila ei olisikaan sertifioitu luomutila, he voivat silti viljellä tuotteensa luomuna tai lähes luomuna välttäen myrkyllisiä kemikaaleja. Tällaiset tuotteet on hyvä hankkia aina suoraan tuottajilta sillä kaupassa niitä ei erotella muista tuotteista. Kannattaa tutustua tuottajiin ja kysellä heidän tuotantotavoistaan.
Nyt tiedät, miksi luomua kannattaa suosia. Luomutuotanto on ekologista ja ympäristöysävällistä.
Lisää glyfosaateista olen kirjoittanut täällä.
Oletko sinä huolissasi elintarvikkeissa olevista kasvinsuojeluaineiden jäämistä? Kommetoi alla olevaan kommettikenttään!