pyykin-pesu-kasin
Perinteistä käsipyykkiä

Nyrkkipyykki eli vaatteiden pesu ilman pesukonetta on nykyisin aika harvinaista. Montako kertaa olet pessyt jonkun vaatekappaleen käsin. Käsinpesu on kuitenkin ekologinen tapa pestä vaatteita.

Käsinpesu ei kuluta sähköä paitsi sen mitä kuuman veden tuottamiseen tarvitaan. Käsinpesussa vesi ei koskaan ole yli 40 asteissa sillä kädet eivät kestä kovin kuumaa vettä.

Käsinpesussa voit säädellä pesutehoa vapaasti pyykin likaisuuden mukaan. Pesuainetta ja vettä kuluu juuri niin paljon kuin on tarvis.

Pyykin käsinpesussa voit hyödyntää käytetyn veden tehokkaasti. Harmaat talousvedet voi käyttää uudelleen vaikkapa kasvimaalla tai siivouksessa.  Näin tehtiin ennen. Silloin kun vesi jouduttiin kantamaan kaivosta ja lämmittämään puilla ei tippaakaan laitettu hukkaan.

Käsinpesussa vaate kuluu vähemmin. Koska voit käyttää hyväksesi liottamista sekä tehostettua hankausta vaatteen ei tarvitse pyöriä rummussa tuntitolkulla.

Voit torjua mikromuoviongelmaa käsinpesussa pesemällä esimerkiksi fleecet paljussa. Suodata kaikki pesuvesi harsokankaan läpi. Näin et päästä mikromuovia viemäriin.

Lue yksinkertaiset ja seikkaperäiset niksit, miten peset pyykkiä käsin

Mitkä vaatteet voi pestä käsinpesussa

miten-peset-pyykkia-kasin
Farkut kannattaa pestä käsin

Voit pestä kaikki vaatteesi käsin, jos haluat. Helpointa on tietysti pestä vain pienimmät vaatekappaleet kuten sukat ja alusvaatteet sekä urheiluvaatteet.

Farkkujen pesu käsin onnistuu oikein hyvin. Farkut jopa hyötyvät käsinpesusta. Käsinpesu on hellävarainen käsittely vaatteelle. Vaate ei kulu läheskään yhtä nopeasti, jos se pestään aina käsin. Muistatko vielä aikaa jolloin farkut pestiin niin että ne olivat puettuina päälle.

Puserot ja topit kannattaa yleensä aina pesaista käsin. Niiden myllyttäminen pesukoneessa pilaa aika nopeasti vaatteen. Monet tekokuidutkin pysyvät käsinpesulla todella kauan kuosissaan.

Vesipestävät juhlavaatteet ja mekot hyötyvät todella paljon käsinpesusta. Jos vaatteessa on arkoja koristeita tai pitsiä sitä ei mielestäni kannata laittaa koneeseen lainkaan.

Voit siis pestä suurimman osan pyykistäsi käsin. Varsinkin jos perheessä ei ole pieniä lapsia käsin pyykkääminen on todella kannatettava idea. Sinun on vain opeteltava miten peset pyykkiä käsin.

Mitkä vaatteet eivät sovellu käsinpesuun

miten-peset-pyykkia-kasin

Isot vaatekappaleet tarvitsevat voimaa. Lakanoiden ja pyyhkeiden käsittely märkänä on todella raskasta puuhaa. Suuret vaatekappaleet tarvitsevat erittäin suuret pesupaljut. Tavalliset pesuvadit ja ämpärit eivät riitä mitenkään valkopyykille. Ne kannattaa siis pestä koneessa.

Joskus, ennen mitään pesukoneita ja juoksevaa vettä kaikki lakanatkin pestiin käsin. Silloin käytössä oli pyykkituvat valtavine patoineen. Pyykkiä pestiin yhdessä muiden rouvien ja piikojen kanssa. Näin saatiin hommaa kevennettyä ja työstä tuli oikein rattoisaa, sosiaalista puuhaa.

Lapsiperheessä pyykkiä tulee todella paljon. Varsinkin jos vauvalla on kestovaipat ja kodissa muutenkin käytetään paljon kestoja kertakäyttöisten sijaan voi käsinpesu olla mahdoton ajatus. Kestovaipat, kestotalouspaperit ja kestovanulaput jokainen mielellään heittää koneeseen. Koneessa ne voidaan pestä riittävän kuumassa ja niistä tulee todella puhtaat.

Suuri pyykin määrä on eräs käsin pyykkäämistä rajoittava tekijä. Käsipyykki jää usein märäksi koska erillisiä linkoja ei ole. Suuri pyykkimäärä tarvitsee paljon tilaa kuivuakseen tai sitten todella hienon kesäpäivän.

Pyykin käsinpesusta ei kannata tehdä suurta ongelmaa. Vaatteet, joille käsinpesu sopii voi oikein hyvin pestä käsin ja jättää muut konepyykkiin.

Miten pesen pyykit käsin eli pyykinpesun teoriaa

miten-peset-pyykkia-kasin

Pyykki kannattaa lajitella. Se on ihan ensimmäinen sääntö aina kun pestään pyykkiä.

Käsipyykissä lämpötila on aina sama, joten sinun ei tarvitse erotella pyykkiä 30-40-60 asteisiin. Lajittele siis pyykit vain värin mukaan. Voimakkaasti värjäävä pyykki on aina pestävä erillään.

Poista ensin tahrat. Tahranpoistoon voit tutustua täällä.

Laske astiaan haaleaa vettä ja sekoita siihen pesuaine. Itse olen käyttänyt raastettua pyykkisaippuaa 1-2 rkl sangolliseen vettä.

Upota pestävät vaatteet pesuliuokseen ja anna niiden liota liuoksessa noin 10 minuuttia.

Tässä vaiheessa pesuliuoksen tensidit ympäröivät vaatteessa olevan lian. Siihen tarvitaan hieman aikaa, lämpöistä vettä sekä myös kohtuullisesti mekaanista käsittelyä.

Pese vaatteet puristelemalla vettä niiden läpi. Tämä on kaikkein hellävaraisinta ja tehokkainta. Pyykinpesukone ei pysty tekemään niin mutta me pystymme. Pesukone hankaa vaatteita toisiaan vasten ja siksi vaatteiden pesu pesukoneella on kuluttavaa.

Voit myös hangata varsinkin puseroiden kainaloita, kauluksia ja sukkien pohjia. Jotkut kuidut kestävät hankausta paremmin kuin toiset. Puuvillakankaat kestävät paremmin kovaakin käsittelyä. Trikoo sen sijaan venyy herkästi.

Pese yksi vaate kerrallaan ja puristele yksitellen niistä vesi pois. Älä kierrä kangasta voimakkaasti. Tässä vaiheessa tensidipitoista pesuvettä saakin jäädä pyykkiin jonkin verran.

Ensimmäinen huuhtelu

Laita pyykki ensimmäiseen huuhteluveteen. Tämä vaihe käsinpesussa on kaikkein tärkein. Ensimmäisessä huuhteluvedessä nimittäin lika kulkeutuu pois vaatteesta. Tämä on siis se vaihe, jossa vaate puhdistuu.

Huuhteluvettä saa olla vain sen verran että pyykki juuri ja juuri peittyy. Tämä johtuu siitä, että pesutapahtuma on vielä kesken. Ensimmäisessä huuhteluvedessä pitää olla riittävästi pesuainetta vielä jäljellä. Jos vettä laittaa liikaa ensimmäiseen huuhteluveteen on pesuliuos liian laimeaa kuljettamaan lian pois vaatteesta.

Toinen huuhtelu

Toisen huuhtelukerran tarkoitus on poistaa pesuaine vaatteesta. Vielä tässä vaiheessa likaa irtoaa vaatteesta jonkin verran. Käytä siis vielä maltillisesti huuhteluvettä mutta kuitenkin enemmin kuin ensimmäisellä huuhtelukerralla.

Puristele vettä vaatteen läpi monta kertaa. Näin vesi pääsee kulkemaan kuitujen läpi ja samalla puhdistaa vaatteen pesuaineesta ja liasta.

miten-peset-pyykkia-kasin

Kolmas huuhtelu

Kolmannen huuhtelukerran tarkoitus on poistaa loputkin pesuainejäämät vaatteesta. Nyt voit laittaa kunnolla vettä ja puristella vaatteista viimeisetkin pesuaineet pois. Voit jo tähän veteen halutessasi lisätä hieman etikkaa tai huuhteluainetta. Etikka neutraloi emäksisen pesuaineen ja saa kuidut asettumaan kauniisti. Tämä tuntuu vaatteessa pehmeytenä ja sileytenä.

Voit myös halutessasi lisätä vielä neljännen huuhtelukerran. Joskus se voi olla tarpeen jos tuntuu siltä että kaikki pesuaine ei vielä poistunut. Siinä tapauksessa lisää huuhteluaine tai etikka vasta tähän neljänteen huuhteluveteen.

Nyt onkin käsipyykkisi pesty ja voit ripustaa pyykin kuivumaan.

Purista pyykki kuivaksi. Varsinkin puuvillakankaat kestävät vääntämistäkin. Ne tosin rypistyvät mutta ne voidaan silittää.

Itse poistan veden kiertämällä niistä vaatteista, jotka sen kestävät. Muut laitan valumaan ritilälle. Kun vettä ei enää valu vaatteista ripustan ne kuivumaan telineelle.

Tässä oli sinulle käsipyykin teoriaa. Nyt tiedät miten peset pyykkiä käsin. Tämä vanha taito on päässyt monelta unohtumaan. Käsipyykkiä pestään niin harvoin nykyisin.

Toivon todellakin, että innostut kokeilemaan tätä menetelmää ihan käytännössä. Huomaat kuinka käsin pesten saa myös ihan hyvän pesutuloksen aikaiseksi.

Kerro minulle kuinka onnistuit!

Ota osaa keskusteluun

18 kommenttia

  1. Olipa kiva löytää juttusi nyrkkipyykistä! Pyykin peseminen käsin on edelleenkin tärkeä taito reissun päällä tai vaikkapa sähkökatkon iskiessä. 60-luvulla syntyneenä totuin pesemään nyrkkipyykkiä lauantaisin karjakeittiössä. Korvaamattomana apuna olivat linko ja toisinaan pulsaattoripesukone. Lisäksi pellavaa ja lakanapyykkiä haudutettiin, jolloin mekaaninen kulutus jäi vähäiseksi, mutta pyykki tuli puhtaaksi ja valkoiset tuli valkaistua. Tällä tavoin olemme saaneet säilymään yli sata vuotta vanhoja pellava- ja nokkospyyhkeitä ja liinavaatteita. Linko (jota ei enää edes myydä kodinkoneliikkeissä!) varmisti hellävaraisen vedenpoiston ja säästi pyykkärin niveliä. Linko on myös verraton värjärin apulainen. Haudutus oli lähes unohtunut, kunnes tuo korona-pirulainen palautti sen mieliimme. Viiden minuutin keittäminen tappaa suurimman osan haitallisista bakteereista ja viruksista. Pesuveden lämmittäminen hitaasti sataan asteeseen ja taas varovainen jäähdyttäminen huuhteluvedellä takaa muutenkin puhtaan tekstiilin, ei vain antibakteerisen. Itse onnistuin saamaan haudutustoiminnon valmistuttamaani pesukoneeseen. Mm frakkipaitojen pesussa se on ihan korvaamaton. Saksassa pyykin hauduttaminen kuuluu vielä asiaan, samoin liinavaatteiden tärkkäys, joka pidentää niiden käyttöikää ja lisää lianhylkivyyttä. Käsipyykki ei aina ole automaattisesti hellävaraisempaa, kuin konepesu. Hieno- ja villapesuohjelmat ovat oikein hyviä ja varsinkin vedenpoiston ne osaavat helläväreisemmin, kuin pikkukätösemme.

    1. Hei Liisa
      Kiitos todella mielenkiitoisesta kommentista.Sinulla taitaa olla aika mahtava kokemus pyykkäämisestä.
      Pulsaattorikone on todella hyvä moneen lähtöön. Se on vielä todella yleinen Aasiassa missä ei asunnot eivät ole kovin kaksisia. Aasiassa on kaupoissa myynnissä myös tehokkaita erillisiä linkoja.
      Tuo pyykin hauduttaminen on todella tehokas tapa välttää desinfioivat pesuaineet. Nykyisin vain pyykin haudutus on aika hankalaa pienissä kerrostalo asunnoissa.
      Mielenkiintoinen tuo itse valmistuttamasi pesukone?
      Kiitos, että luet blogiani.
      Hyvää syksyn jatkoa sinulle!
      Outi

      1. Hei. Mielenkiintoinen artikkeli, kiitos siitä. Matkoilla (mm. asuin 4kk laivassa) on tullut muutamat nyrkkipyykit pestyä, samoin mökillä, rintaliivit aina, ja karvanpoistossa sokerisen kuumavahan kanssa käyttämäni kesto-kangasliuskat.

        Siirryin myös pari vuotta sitten käyttämään kokonaan bideetä ja kuivaamaan ”kesto-vessapaperilla”, pienillä valkoisilla flanellipyyhkeillä. Kankaan ostin kestovaippojen myyjältä.

        Aika monta puuta on säästynyt vessapaperi-kohtalolta, ja itseltä hävisi kaikki kutinat ja hiivatulehdukset kokonaan. Nämä tuleekin pestä koneessa, ellei tosiaan keittäisi.

        Mietin vain tuota ”käsin pestessä lämpötila ei ole koskaan yli 40°C” -juttua.

        Se taitaa riippua ihan pesijästä. Minulla esim. on hyvä kuumankestävyys iholla, ja suihkussa ärsyttää se lämmönrajotin (38°C), kun minulle se on ihan hirveän viileää vettä.

        Jos on tosi herkkä materiaali, voi olla hyvä tarkistaa lämpötila käsinkin pestessä.

        1. Hei Tanja
          Kiitos kommentista.
          Tosi mielenkiintoista. Ihan vaan sivuhuomiona tuo mainitsemasi vessakulttuuri. Siitä olisi todella mielenkiitoista tehdä juttu. Nykyinen käytäntö vesivessoineen ja pehmopapereineen on ihan järjetön ja tuhlaileva. Vaihtoehtoja vessoille ja papereille kyllä löytyy ja ihan sivistyneitäkin versioita.
          Sitten tuo lämpötila. 40 astetta on jo niin kuuma meille useimmille että sormet palaa. Tietysti hanskojen käyttö helpottaa ja lämpötilaa voi nostaa jonkin verran. Totta, lämmönsietokyky on tietysti yksilöllistä. Arkojen pyykkien kanssa parasta olisi mitata lämpötila.

          Terveisin Outi

  2. Itsekin saatan jotain pientä pestä joskus käsin.Itse pesen pyykit mielelläni vanhalla pulssstoripesukoneella nykypäivänäkin. Kyllä tulee tosi puhdasta pyykkiä ja nopeasti. En kaipaa nykyaikaista pesukonetta. Päivässä saa todella suuren pyykkikasan pestyä pulsaatoripesukoneella.

    1. Hieno juttu!
      Pulsaattorikone on aivan mahtava. Itsekin yllätyin kuinka suosittu se on nykypäivänä. Tein jokin aika sitten jutun siitä mitä elämä voisi olla ilman pesukonetta. Voit lukea sen täältä. Kommenteissa moni on kehunut pulsaattoripesukonetta.

      Terkuin Outi

  3. Kiitos tästä jutusta. Mulla tais hajota pesukone just ihan kokoneen ja täytyy varmaan ainakin aluksi kokeilla käsisn pesua.

    1. Olepa hyvä!
      Toivottavasti tulee puhdasta pyykkiä.
      Tämä ohje on ajalta jolloin pyykkiä pestiin hyvin yleisesti käsin. Se on ainut tuntemani yksityiskohtainen pyykin käsinpesuohje netissä.
      T Outi

  4. Hyödyllinen artikkeli, kiitos! Itse asun vähän levottomassa talossa, josta taas molemmat pesutuvan pesukoneet on rikottu. Pienessä asunnossani ei ole pesukoneliitäntää, mutta minulla on pieni muovinen pulsaattoripesukone, jolla olen nyt turhautuneena selvitellyt yhden hengen pyykkivuortani. Mutta olen myös oppinut jotakin. Ja etenkin artikkelisi huuhtelua koskevasta osuudesta sain paljon vinkkiä seuraavia kertoja (eli huomista) varten – kiitoksia! Olen tähän mennessä lajitellut pyykit tummiin ja vaaleisiin, mutta jatkossa varmasti pesen pyykit värin lisäksi ”vaatetyypittäin”. Yllättäen vaaleista alusvaatteistani irtosi erikseen pestynä värillistä vettä. Eli vaaleassa pyykissäni on ollut aina jotain väriä laskevaa. Siispä alusvaatteeni lähtivät puhtaammiksi pulsaattorikoneella kuin sekapyykissä isolla koneella. Proteiinihan palaa muutenkin kiinni kuumassa vedessä, joten kylmävesiliotus alusvaatteille voi mielestäni olla hyvä vaihtoehto. Samalla näin muistakin vaatteista, miten jotkut vaatteet laskevat järkyttävän paljon väriä. En muutenkaan käytä paljon farkkuja, mutta allergikkona lopetan nyt farkkujen käytön. Väriä irtoaa varmasti myös hikoillessa, ja se tuskin on iholle hyväksi. Mutta kiitos, että jaat selviytymisvinkkejä pyykinpesuun!!!

    1. Hei Outi
      Kiitos todella paljon positiivisesta palautteesta! Todella kiva kuulla että artikkelista on hyötyä.

      Olen itsekin unelmoinut pulsaattoripesukoneesta. Olisi kiva opetella pesemään sen avulla pyykkiä. Minusta pulsaattorikone on vieläpä ekologisempi kuin automaattipesukone.

      Nykyään, kun ihmisillä on melkein pelkästään automaattipesukoneet, monikaan ei hallitse pyykinpesun teoriaa eli mitä se kone oikeastaan tekee. Todellisuudessa tuohon kertomaani huuhtelumenetelmään kaikkien automaattipesukoneidenkin toiminta perustuu. Se tieto on nykyisin melkeinpä vain koneenvalmistajien hallussa.
      Oma tietämykseni on peräisin ajalta jolloin pyykkiä vielä pestiin paljon käsin. Itsekin pesin kaikki vaatteeni aikoinaan tuolla menetelmällä koska pesukonetta en ihan nuorena vielä omistanut. Vain lakanat pesin taloyhtiön koneessa.

      Hyvää kevättä sinulle!

      T Outi

  5. Olipa kiva lukea keskustelut. Olen mökillä viritellyt käsinpesua ja nyt sain eksaktia tietoa. 3 huuhtelua! Ja se että naisemme eivät pelkää tuollaista työtä. Äitini pesi 60 luvulla pyykit valtavassa saavista ja vettä lämmitettiin padassa. Talvella ne jäädytettiin ensin aidalla ja sitten tultiin sisälle. Mutta arvelen että tuo taito tulee vielä monelle tutuksi.

    1. Kiitos kommentista Ilkka!
      Totta, pyykin käsinpesun niksit kannattaa opetella. Se on taito jota ei enää edes opeteta missään.
      T Outi

  6. Pesen kaikki pyykit käsin, koska olen allergisoitunut pesukoneesiin lillimään jääville viemäribakteereille.
    Koneita ei saa puhdistettua riittävän hyvin, että kestäisin ilman jatkuvaa kipua poskionteloissa.
    Monikohan muu kärsii samasta tietämättään?

    Mutta käytän 4,5 kg eli pienen koneen tehokasta ja säädettävää linkousohjelmaa. Se pelastaa kuivauksen kostealla säällä. Tosin käytän kaikki pyykit tuulettumassa ulkona ennen loppukuivausta sisällä.
    Käsipyykin salat huomaan oppineeni käytännössä, mutta annoit selityksen moneen asiaan.
    Kiitos pesuaineiden valottamisesta toisissa kirjoituksissa. Se on ollut suunnaton apu herkkänahkaiselle.

    1. Hei Tiia!
      Kiitos tosi paljon kommentistasi. Tässä tulikin paljon sellaista asiaa joka on minulle uutta.
      En ole koskaan kuullut viemäribakteeriallegiasta. Tuntuu kyllä ihan järkeenkäyvältä ongelmalta. Moni varmasti saa tästä sinun kommentista hieman vinkkejä siihen mistä omat oireet voisivat johtua.
      Käsipyykki on se kaikkein luonnollisin tapa pestä vaatteita. Taito karttuu pyykätessä kuten sinullekin on käynyt. Tämä postaukseni oli varmasti vanhaa tuttua asiaa sinulle.
      Mietin, mitenkä sinulle sopisi pulsaattoripesukone. Taitaa vaan olla sama ongelma sen kanssa. Sitäkään ei ole helppoa puhdistaa aivan perusteellisesti.

      Hyvää alkanutta kesää sinulle!

      T: Outi

  7. Opin aikoinaan,että villa vaatteet tuli pestä ja huuhdella tasalämpöisessä vedessä ja kirjavien ja värillisten viimeinen huuhteluvesi tuli olla kylmää/viileää värien säilymisen vuoksi
    En tiedä pitääkö vielä paikkansa.
    Kiitos sivuistasi.

    1. Hei Leena
      Tosi paljon kiitoksia kommentista.Ihana kuulla uusia vinkkejä.

      Minulle on ihan uusi asia tuo villavaatteiden tasalämpöinen vesi. Uskon että tämä pitää paikkaansa. Pitääpä kokeilla seuraavalla kerralla.

      Joo, tuo kirjavien viimeinen kylmä huuhteluvesi on tuttu minullekin. En muista, olenko maininnut asiasta täällä blogissa.
      Tosin on olemassa värejä jotka vaativat esimerkiksi 40 asteisen veden että värit eivät irtoa. Niille oli ihan oma pesumerkintäkin. En tiedä, käytetäänkö sellaisia värejä enää missään.
      T Outi

  8. Asuin yksiössä 10 vuotta sitten, jossa ei ollut pesukoneelle liitäntää. Nämä ohjeet olisivat olleet paikallaan, kun ämpärissä pesin vaatteita ja suihkulla huuhtelin. Siskoni oli suorastaan närkästynyt, että joku pesee käsin pyykkiä. En tiedä miksi se oli hänestä niin outoa ja ei hyväksyttävää. Ehkä hän koki puhtaus intoilijana, että ei varmaan tule puhdasta pyykkiä noi

    1. Totta, aika moni joutuu joskus elämänsä aikana turvautumaan ainakin väliaikaisesti käsipyykkiin. Itse olen ollut myös vastaavassa tilanteessa. Koska kone hoitaa huuhteluvedet automaattisesti, moni ei ole perehtynyt huuhtelun tekniikkaan. Toivottavasti käsipyykkiohjeeni tavoittaisi mahdollisimman monta ihmistä.
      Terkuin Outi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.